Mulla on aika pahaakin sosiaalista fobiaa joka rajoittaa mun elämää.
Olen siihen apuakin hakenut mutta tuntuu ettei siitä hyötyä ole. Ei niin keskustelusta kuin lääkkeistäkään. Olen yrittänyt voittaa pelkojani, mutta tuntuu etten pääse niistä ikinä eroon.

Olen aloittanut uusia asioita elämässäni ja ollut toivoa täynnä, mutta aina tulee tilanne josta en suoriudukkaan ja koko toivo hupenee.

Lopetan kaiken minkä aloitan ja se saa aikaan masennusta.

Tuntuu etten kykene normaaliin elämään ikinä. Mulla ei juuri enää ole ihmissuhteita, saatikka seurustelukumppania (ikinä ollutkaan, ja fobian takia tuski kykenenkään). Työssä käynnistä ei tule mitään, pelkojen takia. Ystävyys suhteet ovat huvenneet en juuri pidä kehenkään yhteyttä saatikka osallistu illanviettoihin. Eipä niihin enää pyydetäkkään.

Eli mitä mulle jää?? En kykene mihinkään, mikään ei onnistu. En pysty toimimaan ihmissuhteissa pelkojen takia, en pysty aloittamaan seurustelusuhdetta pelkojen takia, en pysty menemään töihin pelkojen takia…. ja kun mikään ei auta?? ei terapiat, lääkkeet mitkään…

Mistä mä saan enää mitään syytä jatkaa?? siis edes jotain tarkoitusta tähä elämään… alkaa olemaan noi vaihtoehdot aika vähissä…