Itsekin olen tätä pohtinut, vaikken oikeastaan koe että tarvitsisin syytä elää siihen, että pysyisin hengissä. Pelkään kuolemaa ja kipua, joten en usko että ikinä uskaltaisin yrittää itsemurhaa. Sen puolesta siis pysyn kai hengissä jokatapauksessa, oli siihen syytä tai ei. :)
Mutta haluaisin kyllä löytää syitä elää sen vuoksi, että elämä tuntuisi oikeasti merkitykselliseltä ja elämisen arvoiselta. Luulen että siinä aika tärkeää olisivat hyvät ihmissuhteet. Jos pystyisi löytämään yhden tai useamman sellaisen ihmisen, jonka seurassa ei tunne itseään yksinäiseksi tai huonoksi. Silloin voisi kokea olevansa sekä merkityksellinen että iloksi jollekulle toiselle.
Olen myös ajatellut että haluaisin tehdä elämälläni jotakin hyvää. Auttaa muita jollakin sellaisella tavalla mikä sopii minulle. (Psykologin työ olisi unelma, mutta minun tuntuu olevan kauhean vaikea päästä opiskelemaan alaa.) Mutta jos pystyy vaikka työssään, vapaaehtoistyössä tai omissa ihmissuhteissaan kokemaan olevansa hyödyksi ja tekevänsä jotakin hyvää muille, siitä voi saada tarkoitusta elämään. Eikä sen välttämättä tarvitse olla suoraa auttamista, vaan esim. ystävällinen asiakaspalvelukin voi jo tuoda jollekin hyvän mielen. Tai vastaavasti ystävällisenä asiakkaana oleminen, kun joku muu tekee työtään.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että onnistunut vuorovaikutus ja suhteiden luominen muiden kanssa voisi olla se kaikista tehokkain tapa haluta elää. Mutta toinen keino olisi varmaan oppia tekemään myös yksinollessaan sellaisia asioita, joista aidosti nauttii. Löytää jotain mikä on mukavaa tai hauskaa ja mistä on kiinnostunut. Välillä tämä onnistuu itseltäni hyvin, mutta välillä kyllä tuntuu siltä, ettei pysty nauttimaan mistään. Tai että kaikki mistä nauttisi, on jotakin itselle vahingollista ja rumentavaa kuten epäterveellistä ruokaa... Mutta toisaalta jos tuntuu että kotona sisällä mikään ei tunnu miltään, ehkä silloin kannattaa lähteä jonnekin. Viedä vaikka itsensä treffeille tai seikkailulle ja yrittää kokea jotain harmaasta arjesta poikkeavaa, vaikka ei voisikaan juuri silloin jakaa sitä muiden kanssa.