Sosiaalisten tilanteiden pelko
Pelottaa, pumppu hakkaa, kädet tärisee, maha menee löysälle, huimaa ja pyörryttää. Eikä mitään sen kummempaa kuin töihin lähtö työpaikalle, jossa olen ollut noin 6 vuotta töissä. Kaupan kassa ja muut myyjän työt. Yhtä helvettiä. Kaikki alkoi noin 3 vuotta sitten, kun elämäntilanteeni muuttui pojan syntymän myötä. Kaikki on ollu hiukka hankalampaa tämän jälkeen ja muuttunut salakavalasti pahempaan suuntaan. Ennen tätä ”tautia” olin iloinen, sosiaalinen ihminen ja nautin työstäni ihmisten keskellä. Nyt jopa ajatus kaupassa käymisestä pelottaa. Tai jos joutuisi vaikka linja-autoon… Kamala paikka…Itse en olisi uskaltautunut hakemaan apua mutta aviomieheni pisti pyörät pyörimään. no, sairasloma loppuu kolmen päivän päästä ja töihin pitäisi lähteä lääkkeiden voimalla mutta silti hirvittää. Entä jos en pysty, jos en uskalla…? Olisi kiva kuulla onnistumistarinoita jos on ollut samassa tilanteessa…
Heippa
Minä itse olen kanssa työskennellyt jo lähes 20 vuotta kaupassa ja se on minun unelma
ammatti ( on minulla monta muutakin ammattia )ja on ollut upeata olla ihmisten
parissa ja jutella niitä ja näitä.
Mutta mulla on yksi tuttu jonka kanssa ollaan keskusteltu ihan samoista asioista kuin sulla et
voi mennä yhtääkkiä kassalla työskennelessään lukkoon et tulee sellainen paniikkikohtaus
ja sitten menee ohi.
mut yritä ottaa ihan rauhallisesti ja ajattele positiivisesti asiat ja yritä nauttia työstäsi.
Jos mahdollista niin kerro työtovereille ongelmasta niin voisi helpottaa ja olla sinun tukenasi
mut kannattaa kyllä miettiä kerrotko kun kyseisessä tapauksessa tuttu kertoi myymälän
vastaavalle niin sitten joutui sen epäsuosijoon ja silmätikuksi vaikka mielestäni
teki oikein mut riippuu paljon millainen yhteyshenki työporukalla on.
Kaunista talvea sinulle