Eikö kukaan samaistu vähääkään tilanteeseeni?😐

cheeta kirjoitti 1.5.2017 20:17

Onko toivoa paremmasta oikeasti? Olen kohta 28 ja ei mitään ole tullut saavutettua elämässä. Alkoholilla saanut huolet aina hetkeksi pois ja nyt kun siitä erossa ollut niin tuntuu etten enää tiedä kuka mä olen ja et pitäisi oppia uusiksi elämään.. tuntuu vaikealta jo pelkkä ulos lähteminen. Aina olen ollu ihmisiä kaihtava ja lapsuudenkodissakon piilouduin aina huoneeseeni kun tuli vieraita. Estynyt tyyppi siis mutta kovin haluaisin saman kohtalon kokeneiden kanssa vaihtaa ajatuksia.. Paraneeko tästä koskaan psykoterapiallakaan mikä alkaa kesällä.vai onko tää vaan mun kohtaloni..

cheeta, et ole ainoa.. Täällä on myös toinen ketju "sosiaalifoobikoille", oletko käynyt lukemassa?

Paljon haleja sinulle☺️❤️ On aina lohduttava tietää ettei sitä ole yksin ongelmien kanssa, vaan eihän tämä kenellekään kivaa ole. Päinvastoin. Tekee elämästä kyllä yhtä h*lvettiä. Hyvä että menet psykoterapeutille! Se on jo iso edistysaskel! Minä olen kaihtanut lääkäriin menemistä pitkään..