Mä olen kokenut paljon, tiedän miltä tuntuu olla masentunut, tiedän miltä tuntuu nähdä harhoja, tiedän miltä tuntuu anoreksia, tiedän miltä tuntuu kiusaaminen, tiedän miltä tuntuu raiskaus, tiedän miltä tuntuu läheisen menetys, tiedän kuinka paljon sattuu parhaan ystävän itsemurha, tiedän miltä tuntuu kun päätyy yrittämään itsemurhaa..
Elämä ottaa ja antaa, tai mulla se on lähinnä ottanut, ja unohtanut että munkin piti saada jotain. Tiedän miltä tuntuu ne varsin synkät päivät kun pitäisi mutta ei jaksa, ei huvita eikä tunne olevansa tarpeellinen.
Tein paljon töitä, kävin läpi kriisikeskukset, sairaalahoidot, terapiat (tai käyn terapiassa vielä edelleenkin), vuosi sitten yks aamu kun heräsin, avasin vihdoin verhot ja aurinko paisto ja sillon mä tajusin; on hienoo kun on nätti ilma ja ajattelin että siitä tulee hyvä päivä! Ja siitä tuli, siitä päivästä lähtien mä opin arvostaan elämän pieniä asioita, ja ne on niitä tosi tärkeitä juttuja joiden avulla jaksaa kun on vaikeeta 🙂 oon aina ollu ihminen joka aina vähättelee ongelmiaan, ja toisinaan siitä on ollu apua. Aina sillon kun mulla on tosi huono päivä ja mietin mitä enää teen täällä, mietin miten mulla on asiat paremmin kun muilla, mulla on ainakin koti toisilla ei oo sitäkään. Mulla on jalat, mä pystyn kävelemään, toiset istuu loppuelämänsä pyörätuolissa.
Mun elämä alko tavallaan alusta sen jälkeen kun mun paras ystävä teki itsemurhan, jokuaika ennen sitä mun heräämistä siihen kauniiseen päivään. Ja oikeestaan mä kirjotin tänne nyt sen takia, koska sain taas hillittömän ahdistuksen siitä. Sitten mä luin teidän muiden surullisia tarinoita ja huomasin että täällä on tosi vähän positiivisia asioita, ja mä halusin tuoda niitä esiin. Mä en mun parasta ystävää saa takas, mutta mä elän elämäni täällä loppuun ja sitten kun musta aika jättää on mun tehtävä nähdä ja kertoo mun ystävälle millasta täällä oli elää.
Ja kuten alussa jo mainitsin, mun elämä on ollut ja on kovin värikäs, mutta jokaisesta päivästä kun ettii jonkun positiivisen asian, ei elämä tunnu niin pahalta ollenkaan, vaikken kiellä ettei se välillä silti pahalta tuntuisi..
Haluan tsempata kaikkia vaikeissa tilanteissa olevia, me eletään vaan kerran, nautitaan siitä edes vähän! 😉