Selkeästi masennuksesta
Anteeksi vaan kaikille, mutta täällä palstalla tuntuu olevan vaikea keskustelua masennuksesta ja siitä toipumisesta. Olemassaolevat ketjut on jotenkin omituisia mielestäni, tai en ainakaan itse usko jumaluuksiin tai semmoisiin.
miten sitä voisi omaa tilannettaan parantaa, kun vertaistuessakin saa kokea olevansa vaan muiden hyljeksimä eikä ketään kiinnosta kuin omat asiat. No samaa vikaa varmaan minussakin, kun en jaksa esim tuosta uskontoasiasta yhtään innostua tai muita siihen kannustaa. Ulkopuolinen olo vaan aina.
Hei Kuukkels, nämä viestiketjut näyttää venyvän ja paukkuvan... Hyvä kun aloitit oman, masennus niin monimuotoisia elämänvaiheita laittaa ihmisiä menemään läpi, että siksi aihe rönsyää...
Sisällä olet täällä, harmi jos koet täälläkin ulkopuolisen oloa :// Nyt kun aloit uuden ketjun, anna vaan tulla, koitetaan pysyä aiheessa selkeämmin....
Kaduttaa että edes kirjoitin. Minun ei kuuluisi olla täällä ollenkaan. Ei kai voi olla niin että yksi voi vaatia keneltäkään mitään, varsinkin kun on selvää että ei tähän minun tilanteeseen tunnu mistään apua löytyvän, ei lääkkeistä eikä terapiasta eikä ravinnosta eikä liikkumisesta eikä vertaistoiminnasta. Ei se kai muiden ihmisten syytä ole että minua ei kiinnosta nämä aiheet tai sytytä millään tavalla, tai että tämä oma surullisuus ei vaan lievity sitä purkamalla vaan pahenee pahenemistaan.
Joku ihmisenä olemisen osaaminen minulta puuttuu, kun en pysty sitä hyvää ottamaan vastaan. Kun en kuulu joukkoon, kun en ole kiinnostava tai kiinnostunut. Kun en vaan saa itsestäni irti, enkä osaa päästää irti ja romahtaa täysin myöskään.
Eipä taida olla tässäkään tekstissä mitään järkeä. Enkä oikein tiedäkään mitä keneltäkään tähän edes vastaukseksi toivon.
Tunnistatko tuosta mitä kirjoitat, masennuksen? miten syvää turtumus?
Sinulla on kiinnostava nicki, nimimerkki, Kuukkels. Oletko joskus käynyt jollain laavulla tulistelemassa? Mitä muuten teet elämässäs? Kiinnostaako sinua näinä aikoina mikään?
Onko sulla joskus olo kuin et ois elossakaan? Ärsyttävä vaihe masennuksessa kun ei saa otetta mistään, ei edes halua. - Vaikka ois (kokis olevansa) miten syvällä, sieltä voi nousta. Vai mitä ajattelet sinä siitä?
En tiedä mitä elossa oleminen oikein tarkoittaa. Mikään ei kiinnosta. Mikään ei kiinnitä huomiota. Mistään ei saa apua. Pääsispä jo pois
Tuo on hyvä kysymys. Mitä on elossa oleminen?
Jokaisella on omia kiinnostavia kohteita elämässä. Joihin kiinnittää huomion, milloin mihinkin. Onko sinua vastaan tullut elämässä ajatus 'oma apu paras apu'?
Kukaan muu ei nimittäin ole kokeillut askelia sinun mokkasiineissa.
Mikä sun elämänhalun on vienyt? Jos olisit olemassa nyt, tänään, mitä tekisit kun olet herännyt tähän aamuun? Mitä söisit? Mihin lähtisit? asutko kirjaston kupeessa?
Hei ja tiedoksi kaikille masentuneille:
Mieli Maasta ry järjestää Tukinetissä säännöllisesti ryhmächattejä masentuneille. Chatit ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua, kun on kirjautunut Tukinettiin.
Mieli Maasta ryhmächattien teemat vaihtelevat, mutta ajankohta on aina sama. Chat on parillisten viikkojen torstaisin klo 18-20. Seuraava chat on siis jo tänään torstaina 9.1. Tällä kerralla aiheena on: Masennus ja parisuhde.
Tervetuloa mukaan keskusteluun! 👍