Miten tämä elämä voi olla näin monimutkaista varsinki parisuhde. Ollaan oltu yli 10-vuotta yhdessä ja luulin että tässä ihan tosissaan seurustellaan ja mennään naimisii kun sopiva ajankohta löytyy. Ollaan avoliitossa ja nyt kun haluaisin virallistaa suhteen mies kiemurtelee ja välttelee koko puheenaihetta. Otin asian tosi raskaasti tuntuu kun suhteelta putoaisi pohja ja enkä nää tässä nyt sitten muuta vaihtoehtoa kun erota. Tosin oma vikahan tämä on mutta mikä se sellain suhde on jossa pitäis epäillä toisen motiiveja yhdessäolon suhteen. Ollaan jo keski-ikäisiä elämänkokemusta on molemmilla ja molemmat eronnet. Tää on ihan kauheeta ja en haluaisi erota mutta miten tällaisen asian voi haudata ja jatkaa suhdetta. Vähän pelkään yksin jäämistä mutta tiedä että ratkaisu on tehtävä tässä suhteessa on nyt paha olla.
Moikka ja paljon voimia sinulle!
Parisuhdehan vaatii monesti kompromisseja puolin ja toisin. Mutta, siis onhan avioon meno niin iso asia, että ei sitä toisen painostuksen/haluamisen takia vain kannata suhdetta virallistaa. Onko sinulle suhteen virallistaminen sitten niin tärkeä asia, että et voi elää toisen kanssa jos hän siitä kieltäytyy? Olette kuitenkin olleet yhdessä jo kymmenen vuotta ja ehkä miesystäväsi ajattelee, että avioon meno ei ole nin tärkeä asia, sehän on periaatteessa vain paperi, mustaa valkoisella. Tunteisiin se ei vaikuta. Uskon että hän silti sinua rakastaa vaikka ei papin aamenta haluaisikaan. Sinähän voisit ottaa puheeksi asian yleisellä tasolla, ei syyttäen kuitenkaan. Monet suomalaiset miehet ovat kyllä vähän nihkeitä keskustelemaan tunteista ja suhde-asioista ylipäätään, mutta aina kannattaa yrittää. Ja jos hän ei keskusteluun omalta taholtaan osallistu, niin kyllä hän varmasti sinun tuntemuksiasi kuuntelee. Toivottavasti kaikki selviäisi ja ette päätyisi eroon vain sen takia että teillä on erilaiset tuntemukset naimisiin menosta tällä hetkellä.
Kaikkea hyvää!☺️❤️