Rohkeutta olla oma itsensä

Rohkeutta olla oma itsensä

Käyttäjä *Aino* aloittanut aikaan 15.08.2012 klo 15:52 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä *Aino* (Työntekijä) (Kriisikeskus Mobile Seinäjoki) kirjoittanut 15.08.2012 klo 15:52

Tänään, keskiviikon liveryhmässä, oli yhtenä aiheena rohkeus.

Toivon, että tähän ketjuun voisivat kaikki käydä kirjoittamassa pieniä tavoitteitaan, joiden avulla mennä sitä kohti, että voisi olla rohkeammin oma itsensä. Ja sitten käydä kommentoimassa, miten on onnistunut.

Toivon, että kaikilta löytyy rohkeutta olla oma itsensä, toimia, pukeutua ja sanoa asioita omana itsenään. Pienin askelin kohti rohkeutta! 🙂🌻

Onnistumisen iloa! 🙂🌻

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 15.08.2012 klo 17:02

Moikka!

Mun kohdalla kaikki lähtee varmaan siitä, että päätän alkaa rohkeammaksi.
Ja yritän ajatella, mitä minä haluan, en sitä että mitä joku haluaisi minun tekevän.
Töissä se voisi olla sitä, että en anna muiden pompotella minua työvuorojen puitteissa, vaan pidän puoleni.

En ole koskaan ollut rohkea, äiti mietti usein että tuleeko minusta ihmistä ollenkaan, kun aina olin niin arka.
Tietystikin väkivaltainen suhde vei minusta voimia olla rohkea, mutta päästyäni siitä irti, rohkeutta sekin lähteminen, ei kukaan ole enää syömässä rohkeuttani, joten voin aloittaa rohkeuden kasvattamisen.

Käyttäjä kirjoittanut 15.08.2012 klo 17:42

No en tiedä onko kovinkaan rohkeaa olla lukihärönen. Mutta se on mua itseääni. Oli vähän huonompi jakso osallistua netissä hirsipuuleikkiin ja tuli paljon virheitä. Ajattelin etten enää osallistu mutta osallistun silti, menin vaan eri porukkaan ja sanoin heti, että olen lukihärönen.

Käyttäjä Mantelinkukka kirjoittanut 16.08.2012 klo 09:24

Rohkeus itsessäni:
Kohdata hylätyksi tuleminen.
Löytää itsestä alueita, joista löytää voimavara. Uudistaa itseä. Rohkeus on 'kantaa' toista silloin kun toisen voimavarat ovat kadoksissa.
Ketjun aloittaja kirjoitti pukeutumisesta...se on myös oman persoonan ja syvimmän sielun näyttäjä. Pukeutumisella ja väreillä viestimme omaa sisintä ja sen tuoma rohkeus, jos pukeutumistyyli on 'näyttävä'.
Rohkeus on tuntea, ajatella pintaa syvemmälle.
Löytää ja tuntea omat rakkauden ja pelon alueet sekä ottaa ne vastaan niin kuin ne on.
Rohkeus on huomioida lähimmäiset.
Olla myös yksin ja yksinäisyydessä ja olla itsenäinen. Rohkeus on pyytää apua, kun sen aika on.
🌻🙂🌻

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 16.08.2012 klo 11:00

Mantelinkukka sanoi hienosti, rohkeus olla yksin.
Minulla kun on tapana kuunnella paljon musiikkia, biisejä jotka sanottaa tunteita.
Rohkeus kohdata tunne jonka joku biisi herättää ja rohkeus kohdata tunteet ja ajatukset myös hiljaisuudessa.

Itse mietin miksi mun pitäs pukeutua johonkin sellaseen vaatteeseen, joka taistelee mun persoonaa vastaan. Miksi mun yleensä pitäis olla joku muu, mitä en ole.
Kun löytäisin itsessäni oman arvokkuuteni juuri tällaisena kuin olen.

Käyttäjä troubles kirjoittanut 16.08.2012 klo 12:31

Toivoisin lisää rohkeutta kohdata vaikeudet niin, etten hakisi helppoa ja nopeaa ulospääsyä, vaan ymmärtäisin, että joskus pidempiaikainen sisäinen epävarmuus voi synnyttää minussa jotain pysyvämpää, joka suitsait-nopeasti asenteella ei olisi mahdollista.
Toivon rohkeutta siihen, etten yritä naamioida epävarmuuttani kaikkitietävyydeksi ja esittää siten olevani jotain muuta. Toivon rohkeutta kohdata itseni ilman selittelyjä, vailla ruusunpunaisia laseja, joskin myös ilman aiheetonta syyllistämistä.
Toivon rohkeutta olla rehellinen itselleni ja tätä kautta rohkaista myös muita elämään omanlaistaan elämää.

Käyttäjä mysky kirjoittanut 16.08.2012 klo 17:57

Hei ja kiitokset aloittamastanne ketjusta 🙂 Itse toivoisin myös saavani rohkeutta kohdata toiset ihmiset ja sosiaaliset tilanteet sellaisina kuin ne tulevat. Jännitän aika tavalla toisten ihmisten kohtaamista kun olen saanut aika paljon "takkiin" heiltä. Pelkään juuri sitä hylätyksi tulemista tai kiusaamisen kohteeksi joutumista toisten ihmisten taholta. Ja se saa minut käpertymään itseeni ja karttamaan entisestään muita. Tämä hankaloittaa merkittävästi työelämässä olemista.

Toivoisin että oppisin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, että voisin olla tyytyväinen itseeni. Eikä minun aina tarvisisi pelätä ja hävetä tekeväni virheitä, nyt tuntuu että teen vain niitä enkä oikein kelpaa mihinkään.

Tuosta stp-pelosta tietysti johtuu etten ole pystynyt saamaan ystävyyssuhteita oikeastaan missään elämäni vaiheessa. Toisiin ihmisiin luottaminen on vain niin kiven takana..

Käyttäjä Teflon kirjoittanut 16.08.2012 klo 18:35

Mietin tätä pitkään. Mitä menetettävää kullakin on siinä, jos on sellainen kun olet. Kun on suuria menetyksiä taikka niiden uhkia ja on menettämässä kaiken voimatta tehdä asialle mitään, ymmärtää miten merkityksetön on ja vain yksi muurahainen muiden joukossa. Olla oma itsensä ei minusta oikeastaan vaadi rohkeutta vaan itsensä unohtamista. Kun huomio kiinnittyy muuhun kuin itseensä ja kaikki uhkaa, alkaa huomaamaan miten pienien asioiden kanssa sitä on kamppaillut. Olkaa rohkeasti itsenne, kaikkien ei tarvitse teistä pitää mutta varmasti suurin osa juuri pitää aidon ihmisen läsnäolosta.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 16.08.2012 klo 19:31

Ostin tänään paidan, se on hyvännäköinen ja pidän siitä.

Mutta siellä kaupassa...☹️
Näin paidan ja aattelin että: jes! Tässä on paita jonka haluan! Edullinenkin se oli.
Paita näytti kauheen pieneltä ja mä taas omasta mielestäni suurelta, aattelin että ei tuu mitää...kunnes kuitenkin päätin sovittaa sitä ja se oli sopiva!
Sitten alkoi ihmiset mielessäni ilkkumaan: kui sä nyt tollasen paidan meet ostaa, tommonene paita, oisit ostanu naisellisempaa!
Hei ,se on naisten paita!
Mä lannistuin siellä pukukopissa ja vein paidan pois ja kiertelin kaupassa ympäri kattelemassa vaatteita.
Kunnes otin sen paidan uudestaan siitä rekistä, menin sinne sovituskoppiin uudestaan ja sanoin hiljaa itekseni että minusta tää paita on hyvä, mä tykkään siitä, se mahtuu mun päälle ja on minusta hieno!
Sit kävelin voittajafiiliksissä kassalle ja ostin sen.
Kotona sovitin jälleen paitaa päälleni ja tykkäsin siitä edelleen.

Mietin tässä just sitä asiaa josta livessä puhuttiin, että jospa alkasin miellyttää itteäni, enkä alitajunnan ääntä tai muiden mielipiteitä jotka on valmis nujertaa ja arvostelee.
Mä onnistuin tänään todella hyvin☺️

Käyttäjä repukka kirjoittanut 17.08.2012 klo 14:38

Hyvä Sirpale! Hienosti tehty! 🙂

Mä olen mielestäni aika rohkea ihminen ja mottoni onkin pitkään jo ollut: "Rohkeasti tulta päin". Eli vaikka pelkään välillä pakokauhuun saakka muita ihmisiä, menen silti sosiaalisiin tilanteisiin mukaan. Monesti pelko helpottaa heti, kun keskustelu pääsee vauhtiin ja osallistun siihen itsekin, joskus hyvinkin aktiivisesti. Ja vaikka hävettää, käyn silti uimahallissa yms.

Se, mihin ehkä kaipaisin rohkeutta, olisi itseni kohtaaminen ja kipeiden asioiden kohtaaminen, että voisi niitä käsitellä. Itseni kohtaamisessa on se vaikeus, etten oikein tiedä, mikä olen tai mitä haluan tai mikä minulle olisi hyväksi. Olen niin pitkään elänyt muiden tarpeiden ja halujen mukaan, että olen kadottanut itseni, enkä meinaa millään löytää.

Käyttäjä kirjoittanut 21.08.2012 klo 14:11

Rohkeutta on sanoa töissä etten jaksa olla, kun verensokerit menee miten sattuu vaikka mitä teen ja päätä särkee ja oksettaa.
Ennen en olisi sanonut vaan olisin pelkästään pyörtynyt kohta.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 27.08.2012 klo 15:42

Töissä uskalsin olla rohkea, kun uskalsin sanoin minua jatkuvasti komentelevalle työntekijälle, että hänen ei pidä komennella minua enää.
Ennen en olisi uskaltanut niin tehdä, olisin vain alistunut ja totellut.
Sain tuosta kerrasta rohkeutta sanoa sille uudelleen jos vielä komentelee ja tekee kiusaa.

Käyttäjä kirjoittanut 27.08.2012 klo 17:56

Vähän samaa oli mulla töissä eli sanoin sille yhdelle ettei kannata kovin ilvailla, sillä yksi kaunis päivä voin olla pomosi.

Käyttäjä kirjoittanut 03.09.2012 klo 06:19

Nyt se alkaa se työputki. Rohkeutta on myöntää, että tätä kestää n 27 vuotta.
Illalla onneksi liven teemana on työssä jaksaminen.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 27.09.2012 klo 02:32

Rohkeutta hakea apua itselleen, vaikka ajattelinkin selviäväni itse.
Rohkeutta on myöntää olevansa heikko, mutta heikosta voi kasvaa rohkea ja vahva.
Rohkeutta on myös tarttua uusiin haasteisiin, jotka ei tapahdu päivässä tai parissa, vaan tarvii pitkäjänteistä työtä ja herättää kysymyksen: pystynkö minä tähän?

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 29.09.2012 klo 08:42

Olen huomannut että joskus ihmisiä yllytetään olemaan rohkeita ja varmoja yms. vaikkei ehkä tarttis ollakaan.
Kun raitistuin yli kymmenen vuotta sitten niin olin jopa typerän rohkea. Yritin olla rohkea vaikken henkisesti ollut vielä valmis kestämään siitä tulevaa vastustusta. Koska ympäristöni oli tottunut pitämään minua hiljaisena, ujona, arkana, toisten tallattavana, toisten käskytettävänä, uhrina, syyllisenä...jne Kun raittius antoi rohkeutta niin aloin repiä näitä kuvia mitä minusta oli tullut ja hyökkäilin vastaan, no, siitähän tuli sitten totaalisia välirikkoja. Mutta ajan kans olen opetellut että ei aina kannta olla rohkea vaan antaa muiden hyppiä ja itse siirtyy takavasemmalle.
Haluaisin olla rohkea ystävystymään ihmisten kanssa. Tutustumaan johonkin naiseen jonka kanssa voisi käydä lenkillä tai muutoin jutella, siis varmaankin luotto-ystävää toivon. Olen menettänyt luottamuksen ihmisiin ja toivon rohkeutta uskaltaa luottaa.