Itse vietin joulun isäni ja äitipuoleni kanssa, ja mukavaa oli. Olen kuitenkin samansuuntaisia ristiriitaisia fiiliksiä kokenut viime aikoina enenevässä määrin äitiäni kohtaan. Oikeastaan olen harventanut kotikunnassa käymisiänikin hänen takiaan. En vaan jaksa sitä negatiivista asennetta kaikkeen (tosin siskoni sanoi minulle, että sellainenhan äiti on aina ollut). Viime vuosi oli monesta syystä raskas itselleni, ja siskoni ja eräs ystäväni sanoivatkin minulle toisistaan tietämättä lähes samoin sanoin, että minun pitää opetella itsekkäämmäksi. No, kovasti olen sitä yrittänyt nyt opetella, ja suurin osa opettelusta koskee juuri äitisuhdettani. Välillä on tuntunut siltä, että minä olisin se vanhempi ja viisaampi, vaikka ihan päinvastoinhan se pitäisi olla. Joten olen siis harventanut yhteydenpitoa häneen ja koittanut olla suostumatta ihan jokaiseen rahanlainauspyyntöön. Hankalaa se oli etenkin alussa, mutta voiton puolella ollaan 🙂 Ihmettelen vaan hänen suhtautumistaan asioihin, mutta en jaksa niistä enää kauheammin pulttia ottaa - jokainen on vastuussa omista teoistaan..
Viime aikoina taas eräs äitini ystävä on ruvennut häiriköimään minua, koska äitini ei vastaa hänen puheluihinsa. Olen pyytänyt häntä lopettamaan, mutta hän ei kuulemma lopeta minulle soittelua, ennen kuin äitini ottaa häneen yhteyttä. Ikäänkuin minulla olisi aikuiseen ihmiseen mitään vaikutusvaltaa 😐 Joskus mie vaan en ymmärrä... No, ehkäpä tämä soittelu loppuisi, kun jätän vastaamatta puheluihin ja viesteihin. Epäilen tosin. Mutta aika kummallinen pitää ihmisen ajatusmaailman olla, kun minua "häiriköi" moisesta syystä. Itsellänihän ei ole siis osaa ei arpaa koko asiaan, satun vaan olemaan äitini tytär 😠
Mutta tosiaan, yritetään vaan muistaa, että aikuiset ihmiset vastaavat ite omista teoistaan - ei niistä pitäisi ainakaan kauheasti pulttia aikuistenkaan lasten ottaa, vaikka se kuin hankalaa olisi olla "välittämättä" ☺️