Olen aina ollut helposti ihastuvaa sorttia ja osannut tällaisiin tilanteisiin suhtautua kevyesti, koska olen tiennyt että ihastus menee yhtä nopeasti kuin tuleekin. Mutta nyt olen hätää kärsimässä, kirjaimellisesti kusessa, koska silloin kun rakastun, rakastun täysillä. Järjellä ei ole enää valtaa, mielessä ei liiku enää mitään muuta kuin tämä mies, maailma meni sekaisin. Mies on naimisissa naisen kanssa, jonka kanssa ovat menneet jo alaikäisinä yhteen.

Pahinta tässä on, että luulen miehen olevan myös kiinnostunut minusta. Hän tulee usein yhtä aikaa tauoille, saattaa keskeyttää jutun muiden kanssa vain näyttääkseen minulle kuvia puhelimestaan, isossa porukassakin ollessa tuntuu kiinnittävän huomiota enemmän minuun kuin muihin ja katselee minua pitkään, ja tämän on huomannut eräs toinenkin työkaveri. Mies kertoi myös katsoneensa henkilökorttiini otettua kuvaa koneelta ja kiusasi minua sillä, aikoi tulostaa kuvan työpaikan seinälle ja kuvaa minulle näyttäessä sanoi vain ”awww.”

Oletus molemmin puolisesta ihastuksesta saa minut palamaan halusta selvittää hänen tunteet ja tutustua paremmin. Mutta onko se oikein? Ja miten sen tekisi? Onko oikein seurata omia tunteita tällaisessa tilanteessa?

Yön sanoin: