Hei,
Täältä varmasti löytyy ihmisiä ketkä käy psykoterapiassa. Itse olen nyt etsimässä itselleni terapeuttia ja olisi tarkoitus mahdollisimman pian, kenties syksyllä aloittaa kuntoutuspsykoterapia. En todellakaan tiedä onko minulla voimavaroja tähän, mutta sitä minulle suositeltu joten ei kai tässä auta muuta kuin kokeilla. Mutta siis se mihin lähdin hakemaan teiltä apua/vinkkejä on se että mitä asioita minun olisi hyvä kysellä tutustumiskäynnin aikana terapeutilta, mitä kaikkea olisi hyvä tuoda esille? Kaikki vinkit ja apu olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Tuntuu että itsellä lyö aivan tyhjää, ja ahdistus vaan pahentaa sitä. Ja pelottaa kun tutustumiskäynti tulee että en saa kaikkea tarpeellista ja oleellista kysyttyä ja itsestäni kerrottua. Olisin hyvin kiitollinen jos joku pystyisi minua auttamaan 😊
Moi!
Minä aloitin kuntoutuspsykoterapiqn viime viikolla.
Kävin kahden terapeutin luona tutustumiskäynnillä ja tiesin heti että toinen heistä on se oikea.
Mieti mitä haluat terapialta, keskustelet sitten niistä terapeutin kanssa. Hyvä terapeutti kyllä kyselee sinulta oikeat kysymykset ja vie keskustelua eteen päin.
Suosittelen että käyt kahden luona tutustumiskäynnillä niin voit sitten valita.
Hmm, mä olen toista vuotta psykoterapiassa. En usko että terapeutin valinnassa on niinkään hirveästi asioita mitä pitäisi muistaa kysyä terapeutilta (vaikka muistan että itsekin sitä jännitin), tai että siihen tutustumiskäyntiin tarvitsee valmistautua mitenkään erityisesti. Yritin muistaakseni sopia tutustumiskäyntiä kolmelle, ja toisen luota lähtiessäni olin jo aika varma että kysyn häntä. Ensimmäisestä jäi sellainen olo, että hän oli niin innokas ehdottamaan ratkaisuja tai ymmärtämään minua, ettei malttanut kuunnella rauhassa - toinen tuntui paljon mukavammalta.
Mä valitsisin terapeutin varmaan sillä perusteella että hän tuntuu ihmiseltä jolle on helppo puhua - sitten ei tarvitse huolehtia siitä että unohtaa tuoda esiin jonkin asian, kun sen voi tehdä myöhemminkin. Toki jos kokee että omassa persoonassa tai elämäntyylissä on sellaisia asioita, joita arvelee että terapeutin on vaikea hyväksyä, voi olla helpompaa sanoa ne ensitapaamisella ja katsoa miten terapeutti reagoi - sitten ei ainakaan tarvitse jännittää sitä että mitä asioita halusi pitää omana tietonaan, tai milloin niistä aikoo kertoa. Yleisesti ottaen yritän kyllä olla salaamatta asioita psykoterapeutilta, koska ajattelen että se pystyy auttamaan minua sitä paremmin mitä enemmän ajatuksistani ja tilanteestani hänelle kerron.
Toivon sulle mukavia tutustumiskäyntejä! Toivottavasti löydät mieleisesi terapeutin 🙂
Kiitos paljon molemmille vastauksista. Nuo rohkaisevat ihanasti ja ehkä pystyy ottamaan asian suhteen vähän rennommin, eikä murehtia ja jännittää niin kamalasti.
Moi! Itse kävin kelan avustaman kuntoutuspsykoterapian, 3 vuotta joissa ekassa kahdessa 2krt viikossa ja viimenen vuos kerran viikossa 45min istunnot. Omalla tavallaan oli kyllä rankkaa, mutta olin onnekas että psykiatri suositteli mulle tosi hyvää psykoterapeuttia. Oli vaativa, mutta hyvä.
Oma kokemus oli kyllä tosi hyvä, oivalsin monta asiaa siellä, mutta myös pimitin tunteita ja valehtelin (koska en halunnut tuottaa pettymystä kummallekkaan osapuolelle... huoh), mutta sai siitä silti paljon irti. Suosittelen kyllä kunhan vaan löytyy tyyppi kenelle on helppo puhua, ja joka myös sitten kun on tutustuttu niin vaatii pohtimaan niitä asioita mitkä mättää. Itelläni ekoilla kerroilla vastaukset oli aina tyyliin EN TIEDÄ MIKSI TUNTUU TÄLTÄ tai että miksi toimin miten toimin xD jossain kohtaa terapeutti kysyi että no kuka muukaan voisi tietää ku minä. Jostain syystä vasta silloin tajusin, että vain minä voin päättää miten suhtaudun asioihin, ei ole pakko jatkaa samoilla toimintamalleilla jotka on muilta oppinut.
Viimeisen istunnon jälkeen olo oli helpottunut, koska tohon hommaan tosiaan meni 3 vuotta, piti aikatauluttaa kaikki menot ja työt niin että pääsi istunnoille, mutta sitten kun se loppui niin tuli tietynlainen tyhjiö. Ja aika nopeasti tuli myös tipahdus. Eli suosittelen pitämään jonkinlaista hoitosuhdetta sitten tuon rupeaman jälkeenkin 😀
Itellä oli myös sellanen käsitys että tuon jälkeen olisin ns normaali tai terve, mutta jossain kohtaa tajusin että eihän se niin mene. Sain paljon apuja selviämään oman pääni kanssa, ja olen siitä todella kiitollinen.
Sori pienestä avautumisesta, toivottavasti oli jotain hyötyä 😳
Hei domandra
ja kiitos vastauksesta ja ihana että avauduit 🙂. Ihana kuulla että koet että terapiasta oli apua.
Osaatko sanoa, tai kuka vaan, milloin on sopiva aika aloittaa psykoterapia? Kuinka hyvässä kunnossa pitää psyykkisesti olla että jaksaa terapian käydä? Kun mitä olen ymmärtänyt niin ne terapiat ovat aika raskaita ja vaativia ja niitä voimavaroja pitäisi jonkun verran olla että jaksaa terapiassa käydä.
Itse kävin juuri psykoterapia-arviointijakson erikoissairaanhoidon piirissä. Olikohan käyntejä psykologilla neljä, kerran viikossa. Lopputulema oli se, että en ole tarpeeksi hyvässä kunnossa terapiaan. Ensi vuonna on uusi arviointijakso, JOS mielialat on saatu pysymään vakaana yhtäjaksoisesti monta kuukautta ennen sitä. Se jää nähtäväksi.
September,kiitos viestistäsi. Mikä toi psykoterapia arviointijakso on tai miten semmoseen pääsee? En ollut aikaisemmin edes tuommoisesta kuullut.
ainaeijaksa13 kirjoitti 27.6.2018 22:2
September,kiitos viestistäsi. Mikä toi psykoterapia arviointijakso on tai miten semmoseen pääsee? En ollut aikaisemmin edes tuommoisesta kuullut.
Mulla lääkäri laittoi lähetteen psykologille. Noiden käyntien aikana psykologi haastatteli ja tutustui muhun ja sen perusteella arvioi, onko mulla valmiuksia terapeuttiseen työskentelyyn ja voimavaroja. Myös jotain kyselyjä piti täyttää. Ja siis olen mielialahäiriöpoliklinikan asiakas, sitä kautta siis.
September, aivan okei. Täytyy itsekin varaan tuosta tiedustella, sillä olen nyt aika epävarma siitä onko itselläni voimavaroja terapiaan. Itsekin siis mielialahäiriöpoliklinikan asiakkaana. Harmi vaan kun nyt kesäsulku heinäkuun ajan..