Pelkään masentuvani uudestaan

Pelkään masentuvani uudestaan

Käyttäjä Sirpale82 aloittanut aikaan 03.09.2015 klo 17:15 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 03.09.2015 klo 17:15

Moi,
oon 33v amk-opiskelija, tarkoituksena olis valmistua ens vuoden joulukuussa! Ääk! Se on hirveen pian! Opinnäytetyö ja kaikkee!

Viime kevät meni toipuessa toistuvan masennuksen keskvivaikeasta masennusjaksosta, joka helpotti terapian ja mielialalääkityksen voimin ja yhä edelleen syön sitä lääkettä.
2005-2009 selätin vaikea-asteisen masennuksen.
Nyt mua pelottaa, kun tulee syksy ja pimeää, että kaikki toistuu.
Mun on vatsa ollut kipeä nyt kuukauden ja olen jonossa gastroskopiaan, tuolloin 2005 sen kivun seuraus oli masennus, no olihan se kipu silloin ollut vuosia kestävää.
No silloin masennuksen syitä oli monia, hankalat perhekuviot, isän väkivaltainen käytös…
Tämän kesän masennusjakso oli taas huonoon parisuhteeseen littyvä, mies oli narsistinen ja hyvin ulkonäkökeskeinen, mun kroppa oli vääränlainen, hiukset, meikit kaikki oli vääränlaisia. Mies huijasi mua ja eli ns. mun siivellä ja hyväksikäytti mua rahallisesti.

Hoitsu ja lääkäri kyllä psyk.polilla sanoivat, että nyt kaikki näyttää hyvältä ja niin tunsin myös itse. Ja he sanoivat myös että apua on saatavilla ja sinne pääsen takasin jos alkaa taas vointi olla huono, mut silti pelottaa☹️
En haluais masentua, mulla on opiskelut siihen ammattiin menossa mitä haluu tehä ja haluisin saada sen päätökseen.
Pelkään tään vatsakivun taas johtavan johonkin tutkimuskierteeseen, mistä ei selviä mitään ja sitten se syö mun voimat…

En mä tiä, pelkäänkö suotta… Äääh… Pelottaa.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 22.11.2015 klo 17:12

Jahhans, huomenna sitte taas kouluun... 😐
Arki vaan jatkuu, mä koitan pysyä perässä. Tehtävii, tenttejä, nytkin olen viikonlopun opetellu englantia, kirjottanu kaikkia asioita ylös, tiistaina on tentti.
Tekis mieli skipata aian kaikki.
Huomasin että oon taas ollu liian väsyny, nukkunu sellasia 12 h yöunia😴

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 22.11.2015 klo 21:13

Moi taas!
Hei hienoa, että sait harjoittelun kunnialla loppuun 🙂👍 tämä vuodenaika muuten varmasti väsyttää monia, on todella niin pimeää. Mutta se on hyvä, että on tekemistä (itselläni on vähän liikaakin).
Tosta joogasta - suosittelen lämpimästi! Olen itse harjoittanut sekä joogaa että opetellut itse mindfulnessin ja meditaation elementtejä. Nykyään käyn - aina kun pääsen, mikä ei ole edes viikottain - chakra-joogassa, jossa siis on paljon meditaatiota ja keskitytään esimerkiksi johonkin ruumiin kohtaan tai tuntemukseen. Se tekee minulle erittäin hyvää.
Minullekin tuli hiljan ero miesystävästäni, johtuen tietysti minusta ☹️ en pystynyt hänen tarpeisiinsa vastaamaan... että todellakin tiedon miltä se tuntu! Juuri nyt en oikein jaksaisi miehiä ollenkaan 😋
Voi oikein hyvin!

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 26.11.2015 klo 10:13

Moi Sintukka,
olipa surullista kuulla sun erosta 😞
Oliko teillä pitkä suhde? Miks aina miehet syyttää meitä!
Voimia, eikä sun tarvi nyt jaksaakaan miehiä, mä en kans jaksa vieläkään, omasta erostani aikaa nyt 5kk.
Voimia🌻🙂🌻

Mä olen olu edelleen vaan väsyny😴
Suututti eilen lähtee kouluun,kun en ois todellakaan jaksanu. Olin kiukkunen😠
Tuntuu ettei pysty vastaanottamaan mitää ja olin todella levoton koko päivän.
Menen ens viikolla juttelee asioista, koululla on onneks taho, jonne voi mennä juttelee.

Nyt olen kotona, meil on verkkoluento, mikä on hyvä, kun voin laittaa sen taustalle ja järjestellä kotiani.
Olin muuten talous- ja velkaneuvonnassa selvittää raha-asioitani ja ne asiat selkis, tuli itku siellä. Mut ei kai se haittaa. Tuntuu että yks stressitekijä helpotti. Se ymmärsi mua siellä se ihminen🙂

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 06.12.2015 klo 20:13

Eipä tässä mitää kummempia, kivut on suhteellisen aisoissa tällä hetkellä, mut ressi ei sovi mulle.
Nyt saan vielä ens viikon olla kotona ja tää sopii mulle hyvin, kun saan rauhassa tehdä tehtävii kotona.
Nyt on taas se aika kun en saa nukuttua ilman nukahduslääkettä.
Niin paljon stressiä kaikesta ja jotenkin se hillitsee kipujakin kun nukkuu.
Fysioterapeutti antoi viimeksi kivun hoitoja, jotka vei eteenpäin. Puhuttiin mun sairaudesta, se on keskivaikea.
Mietittiin onko opiskeluilla mahdollisesti syytä jatkuviin kipuihin kun on niin ressavaa aikaa.
Mua kammottaa, että viiminen vuosi alkaa ja ens vuonna pitäs olla valmis😐
Mut kun tähän asti on selvinny, nii kai se siitä menee...
Puhuin kipulääkärini kanssa viimeksi, että vielä ei mietitä masennuslääkkeen lopetusta.
Vaikka psykiatri sanoi viimekeväänä, että sen vois lopettaa, niin ehkä odotamme kun koulu on ohi. Mua pelottas lopettaa se koulun aikana, koska jos romahdan, niin sitten jää koulu.
Haluan turvata sen, että saan sen kunnialal loppuun.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 09.12.2015 klo 16:33

Sintukka🌻🙂🌻
Mitä sulle kuuluu?

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 15.12.2015 klo 15:21

Nyt alkaa olla hermot väsymyksestä nii kireellä ettei mitää rajaa.😝
Kipuja on, masennusta on, adistusta on, väsymystä on...
Tekee mieli tupakkaa, tänää menty korvaustuotteilla koulussa.
Puhuin luokkakamulle kun on niksat, sanoi että hyvä ku jätit askin kotiin. Joo, jälkeenpäin se tuntuu hyvältä,kun on pystyny olee ilman.
En tiedä miten päin sitä olis, vain omassa kodissa on hyvä.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 17.12.2015 klo 15:35

Moi pitkästä aikaa!
Olin työmatkalla enkä ehtinyt täällä käydä, kaikenlaisia käänteitä ton eronkin kanssa...
mun lasten isä on lisäksi myös sotkenut raha-asiansa (hänestä olen siis eronnut jo 4 v sitten). Toivoisin, että hänkin menisi velkaneuvontaan. Kiva kuulla, että siellä oli ymmärtävä ihminen! Tiedän, miten tyhmältä tämä kuulostaa ihmiselle, jolla on vaikeuksia, mutta raha todellakin on vain rahaa ja tärkeät asiat on muita.
Hyvä, että saat opiskeltua. Mun duuniasiat on ihan hyvässä kuosissa, mutta muuten kyllä tunnen usein olevani kauhean yksinäinen. Kun joudun pitämään lapsista melkein yksinäni huolta; heidän isästään ei oikein ole mihinkään. Olisi kiva, jos joku vähän huolehtisi.. sitä me kaikki kaivataan.
Olen lukenut sellaista kirjaa, jossa neuvotaan mielikuvaharjoituksia. Esimerkiksi juuri turvassa olemista, sellaista ajatusta että kaikki onkin hyvin juuri nyt ja minä olen turvassa.
Mun ahdistus ja masennus tulee aaltoina, mutta olen huomannut että noin isosti ajatellen se on ohi, mistä olen todella kiitollinen ja onnellinen. Muista säkin Sirpale että ei me olla tuomittuja litistymään pelkojen ja ahdistusten alle, vaan meissä on paljon sisäistä voimaa, enemmän kuin luulemmekaan!
Voi hyvin, kirjoita - käyn tsekkaamssa nyt useammin tämän!🙂🌻 ja ihanaa tulevaa joulua!

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 19.12.2015 klo 12:26

Moi Sintukka, oli mukava kuulla susta ja kiitos tsempistä🙂🌻
Hyvä kun sun työasiat menee hyvin! Erot on aina rankkoja ja niihin liittyy niin paljon kaikkee, ettei sitä tajuakaan aina☹️
Voimia sulle siihen! Ja ihan mahtavaa että sulla ei ole nyt ahdistusta ja masennusta!

Oot kyllä ihan oikeessa siitä rahasta, oon samaa mieltä. Oikeastaan suurin rahahuoli jäi sinne velkaneuvojalle, kun se sanoi, että tilanne ei ole paha ja tästä selvii. Ja kun tosiaan ei ole mitään ulosotossakaan. Siinä mielessä voi olla rauhallisin mielin.
Mutta kyllä mullekin muut asiat on tärkeimpiä.

Mä seuraan nyt viikon verran mun verenpaineita, kun lääkäri suositteli huimauksen ja alhaisten paineiden takia sitä. Lekuri miettii tarviiko tehä lääkemuutoksia. On tää kyllä hankalaa välillä kun huippaa niin ettei meinaa pystyssä pysyä😮
Kuitenkin syön paljon kipulääkkeitä ja nytkin on kipujakso menossa😝
Olen nukkunut väsymystäni pois, kahtena yönä 12 tunnnin unet😴
Kyllä se tästä taas tasaantuu, mutta vie aikansa.

Oon nyt käynyt toisen kerran juttelemassa sen koulun psykoterapeutin kanssa, se on auttanut ja viimeksi varmaan vain puhuin puhuin ja puhuin☺️
Mä ehdin treffata taas ennenjoulua kaikki mun ystävät ☺️❤️
Ja ihanan kummipoikani!
Olen nyt lomalla ja vasta 8.1 kouluun, mainiota kun saa vaan olla ja sain kaikki tehtävät ja tentit pois päiväjärjestyksestä ennen joulua!

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 20.12.2015 klo 11:15

Moi
mutta hei, sun elämähän kuulostaa ihan hyvältä!
Velkaa on kaikilla varmaan 😉 mutta jos ei ulosottoon ole mennyt, niin kaikki on jees.
Ja nyt voit joulun aikaan huilata ja tavata kavereita.
MÄ olen linjannut niin, että kaikille ei tarvitse olla mieliksi. Siis jos on ystäviä, joilta ei saa mitään vaan niiden tapaaminen on kuluttavaa, niin niitä ei ole pakko nähdä.
Pitää olla itselleen armollinen ja kiltti.
Mä olen myös ihminen, joka kokee, että kaikkien pitäisi minusta pitää. Jolloin en aina osaa vetää rajoja, huomasin tuon mm. exäni kanssa, joka on käyttäytynyt todella huonosti; eronkin jälkeen vaatinut seksiä yms.
Mä taas olen sitä mieltä, että ei minun tarvitse hänelle sitä antaa, jos en itse halua. Senkin tajuaminen, että saan vetää itse omat rajani, vei pitkään.
Mutta tästä tämä taas, päivä kerrallaan. MInä menen vanhempieni luo jouluksi, olemme oikein hyvissä väleissä nykyään, mikä on hieno juttu!
Voi hyvin ja ihanaa lomaa sulle 🙂🌻

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 21.12.2015 klo 21:18

Heip!
Mä en kans osaa aina vetää rajoja ja samalla linjalla olen tuossa miellyttämisessä.

Mulla on vähän ristiriitaset ajatukset joulun suhteen, meen itsekin vanhempien luo. Menen sinne myös auttamaan, kuten joka joulu, niin koskaan en isän mielestä tee tarpeeksi. Hän pakottaa mut mm. kirkkoon ja jos en mee syttyy sota ja saan kuulla siitä. Ja olen huono lapsi.
Jos taas isäukko on pahalla tuulella, noussu väärällä jalalla sängystä saan sen kiukun päälleni tai stressin...
Tilannetta auttais jos pikkuveli ois siellä, mut sil on yövuorot ja käy tyyliin syömäs.
Olen kertonu mun ystäville asiasta ja yks lupas tulla kyytimään jos tilanne lähtee lapasesta.

Tuosta rahasta, on se aika jännä miten sen kanssa kehittää paniikin. Vaan täällä taitaa olla niitä velallisia kohta enempi ku velattomia.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 22.12.2015 klo 16:53

On se kummallista, että vasta kun itse on elänyt väkivaltaisessa suhteessa tajuaakin, että sitä on ollut läsnä omassa perheessä ihan lapsesta saakka.
Mikä onkaan johtanut huonoihin ihmissuhteisiin, kun eläminen lapsesta saakka pelossa.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 25.12.2015 klo 18:26

Moi
Miten sun joulu on mennyt?
Aika painostavalta kuulostaa tilanne mm. isäsi kanssa, kurja juttu että hän on tuollainen! Ja jos kotona on tosiaan ollut väkivaltaa niin se on tietenkin varmasti myös sinuun vaikuttanut.
Mulla nousi jouluaattona kuume eli olen saanut täällä makoilla lähinnä...mutta on ollut tosi leppoisaa ja mukavaa, näin vanhemmiten sitä oppii aika armeliaaksi omia vanhempiaan kohtaan. (Mulla oli ihan hyvä lapsuus mutta murrosiästä asti on omat psyykkiset ongelmat jonkin verran varjostaneet kaikkie elämää. Omat lapset eivät kylläkään nähtävästi niitä ole huomanneet).
Aika rankka syksy mullakin takana mutta juuri nyt tuntuu että kaikki varmasti järjestyy!
Mukavaa joulunaikaa,
Sintukka

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 25.12.2015 klo 19:38

Myös mun lapsuuteni oli väkivaltainen. Se vaikuttaa mussa edelleen. En ole pystynyt antamaan anteeksi, vaikka jotenkin vanhempiani ymmärrän. Myös heidän lapsuutensa oli ollut väkivaltainen. Kuinka pitkältä se periytyykään...?

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 26.12.2015 klo 15:55

Jardin Prive kirjoitti 25.12.2015 19:38

Myös mun lapsuuteni oli väkivaltainen. Se vaikuttaa mussa edelleen. En ole pystynyt antamaan anteeksi, vaikka jotenkin vanhempiani ymmärrän. Myös heidän lapsuutensa oli ollut väkivaltainen. Kuinka pitkältä se periytyykään...?

Moikka!
Samaa pohdin minäki kuin sä Jardin Prive ja vaukuttaa se minussakin. Mä soitin kriisipuhelimeen kun ahdisti niin paljon, niin ne sanoittivat ajatukseni siitä, että kun on kotona ollut väkäivaltaa niin se näkyy omissa suhteissa jatkumona. Kun on tottunut huonoon käytökseen, niin sitten se on tuttua tulla taas loukatuksi ja satutetuksi.
Mutta mua lohdutettiin myös sillä, että nyt kun sen havaitsin, voin tietoisesti kääntää asiat toisin. Eihän se helppoa ole, muutamia terapia istuntoja vaatinut.
Tällä hetkellä kaikista parhain olo tulee siitä, kun ei tarvi miettiä yhteiseloa kenenkään kanssa.
Jollain tapaa kans en ole pystynyt antamaan anteeksi, ehkä sitten jos minulta tultaisiin pyytämään anteeksi.

Sintukka, voi sinua☹️ Parane pian!

Kaiken kaikkiaan joulu on mennyt rauhaisasti, herkkuja on syöty ja hyvää ruokaa. Isä hermostui aattona, mutta se siitä sitten leppyi omia aikojaan. Ei tullut riitaa, vaikkakin ärinää...
Mulla oli suunnitelmana soittaa sitten ystävälle, jos tilanne niin vaatii, mut ei oo ollu tarvis. Huomenna sitten omaan kotiin☺️
On ollut ihan mukavaa olla vaan ilman aikatulua.
Olen ollu kiltti kun sain lahjoja, kummilapset muisti myös😍
Mummu on käynyt syömässä ja tulee kohta kahville.
Rauhallinen joulu pitkästä aikaa🙂👍

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 27.12.2015 klo 19:04

Nyt olen omassa kodissa ja vastassa heti rakas kissani. Tuossa se sohvan tyynyllä makoilee kun mä kattelen telkkaa.
Mun oli ikävä tänne.