Pelkään masentuvani uudestaan

Pelkään masentuvani uudestaan

Käyttäjä Sirpale82 aloittanut aikaan 03.09.2015 klo 17:15 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 03.09.2015 klo 17:15

Moi,
oon 33v amk-opiskelija, tarkoituksena olis valmistua ens vuoden joulukuussa! Ääk! Se on hirveen pian! Opinnäytetyö ja kaikkee!

Viime kevät meni toipuessa toistuvan masennuksen keskvivaikeasta masennusjaksosta, joka helpotti terapian ja mielialalääkityksen voimin ja yhä edelleen syön sitä lääkettä.
2005-2009 selätin vaikea-asteisen masennuksen.
Nyt mua pelottaa, kun tulee syksy ja pimeää, että kaikki toistuu.
Mun on vatsa ollut kipeä nyt kuukauden ja olen jonossa gastroskopiaan, tuolloin 2005 sen kivun seuraus oli masennus, no olihan se kipu silloin ollut vuosia kestävää.
No silloin masennuksen syitä oli monia, hankalat perhekuviot, isän väkivaltainen käytös…
Tämän kesän masennusjakso oli taas huonoon parisuhteeseen littyvä, mies oli narsistinen ja hyvin ulkonäkökeskeinen, mun kroppa oli vääränlainen, hiukset, meikit kaikki oli vääränlaisia. Mies huijasi mua ja eli ns. mun siivellä ja hyväksikäytti mua rahallisesti.

Hoitsu ja lääkäri kyllä psyk.polilla sanoivat, että nyt kaikki näyttää hyvältä ja niin tunsin myös itse. Ja he sanoivat myös että apua on saatavilla ja sinne pääsen takasin jos alkaa taas vointi olla huono, mut silti pelottaa☹️
En haluais masentua, mulla on opiskelut siihen ammattiin menossa mitä haluu tehä ja haluisin saada sen päätökseen.
Pelkään tään vatsakivun taas johtavan johonkin tutkimuskierteeseen, mistä ei selviä mitään ja sitten se syö mun voimat…

En mä tiä, pelkäänkö suotta… Äääh… Pelottaa.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.09.2015 klo 21:20

Hei, Sirpale82!

Ymmärrän huolesi ja se on ihan oikeutettu. En osaa sinua paremmin lohduttaa tai rohkaista, mutta halusin tulla kertomaan, että ymmärrän sinua. Toivottavasti vatsa-asiasi selviää pian, eikä tuo mukanaan pahempaa masennusta. Voimia sinulle!😍

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 07.09.2015 klo 20:12

Moi Jardin Prive ja kiitos paljon rohkaisevasta viestistä🙂🌻

Tänä iltana huolestuttaa, ahdistaa ja pelottaa😑❓
Vieläkään ei tietoo koska pääsen tutkimuksiin, sairaalasta tuli kirje, että lääkäri on käsitellyt lähetteen ja arvioitu odotus aika 3-6 kk 😐
Ja jos odotusaika tuottaa teille hankaluuksia olkaa yhteydessä lähettävään lääkäriin...
Soittoaika lääkärille on onneks torstaina.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 10.09.2015 klo 17:21

Lääkäri soitti. Koska verikokeissa kaikki oli viitearvoissaan ja vatsakipuun on auttanut Somac ja kipulääke, hän ei näe syytä kiirehtiä tähystysaikaa, vaikka vatsa onkin kipeä😐

Menin sitten fibromyalgiaa hoitavalle fysiatrilleni ja sain niska-hartia seutuun kipupiikit ja sitten selkään myös kipupiikit kun loukkasin selkäni viikonloppuna.
Juteltiin vatsasta ja pelostani masentua uudelleen, lääkäri oli ymmärtäväisellä kannalla🙂
Nyt tulehduskipulääke tauotettiin ja jos tähystyksestä ei mitää löydy, niin katsotaan jos tarvisi vatsaa ultrata.
Ja päädyttiin muuten myös siihen, että perussairauteni hoito vois hyötyä myös kuntoutusjaksosta🙂👍 Lupasin käydä juttelemassa Kelassa asiasta.
Ehkä kuitenkin pikkasen toivoa on!

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 14.09.2015 klo 20:09

Kai näitä joku lukee...
Oon ollu viimeaikoina hyvin väsyny. Kipu vie voimia uskomattoman paljon. Vatsa on ollu vähän rauhallisempi. Huomenna saan lääkärin lausunnon ja keskiviikkona pääsen Kelaan kuntoutusasioista juttelee.
Kouluhommia ei jaksas tehä, mut jostain sain kuitenki voimaa siihenkin tänään.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 15.09.2015 klo 09:53

Hei
minä luen ainakin 🙂 olen 40-vuotias työssäkäyvä nainen, olen kivassa ammatissa ja minulla menee hyvin ulkoisesti, mutta sairastan 2-tyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja nyt on meneillään masennusjakso. Minulla on hyvä sairauden tunto, lääkitys ja terapia, mutta välillä on tosi vaikeita päiviä. Niinkuin nyt. Valvottu yö, vatsakipu. Isot velat ja yksinhuoltajuus 😝
Tiedän kokemuksesta, että masennus toistuu herkästi - mulla on vuoristorataa takana yli 20 vuotta, mutta kuulostat kuitenkin tilanteeseen nähden urhealta nuorelta naiselta. Ja mullakin on pitkiä hyviä, lääkkeettömiä jaksoja. Avioero ja epävarmat työt ja yksinäisyys vaan koettelee välillä.
Kuulen mielelläni lisää sun elämästä. Tsemppiä opintoihin, kiva että olet löytänyt oman alasi 🙂👍 ja se jos sulla on huonoja kokemuksia miehistä - useimmilla meistä on. Löydät vielä sen kivan joka sut ansaitsee! Niin minäkin ajattelen vaikka alan olla jo vanha ja kahdessa lapsessa kiinni!

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 15.09.2015 klo 14:27

Hei Sintukka!
Et usko kuinka paljon sun viesti lohdutti, että on joku muukin samassa veneessä! Ulkoisesti kans näytän ihan ok, moni ei osaa edes arvata mitä kaikkee mulla on...
Samoin mullakin on hyvä sairauden tunto, olen tullut hyväksi tuntemaan itseni.
Nyt on kans ajoittain masennusta... Jaksoin tänää soittaa sinne tähystysyksikköön ja sain ajan 3.11. Ei enää ku kuukausi odottamista!

Mä sain nukuttua nyt viimeyön Ketipinorin ja 2 Dolanin avulla. Ja 3 vatsalääkkeen (Litalgin) avulla. Aamulla olin aika virkeä, mut nyt iltapäivällä voimat hiipuu. No, tänää on onneks illalla jumppa, sellanen rauhallinen kuntojumppa jonne mennää ystävän kanssa. Ystävät kiskoo mua aina liikkeelle ja tänään taas syy lähteä ulos kotoa, kun on se jumppa. Pahimmillaan tää on sitä, että istun kotona pimeessä, enkä jaksa lähtee mihkään.

Kiitos tsempistä ja sitä sulle kans🌻🙂🌻
Mä kirjottelen aina välikuulumisia ja ajatuksia.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 16.09.2015 klo 09:36

Moi
liikunta on kyllä hyvä apu, silloin jos ei tilanne ole vielä niin paha että jaksaa lähteä. Mäkin kävin eilen kuntosalilla ja vielä illalla teatterissa (mun lapset on nyt isänsä luona).
Eli tää on taas parempi päivä.
Mä en ole vielä koskaan joutunut käyttämään nukahtamislääkkeitä, ainoa lääkitys on 75 mg venlafaksiini nyt (taas). Lopetin sen vajaa vuosi sitten mutta keväällä alkoi masennusoireet ja kesällä tuli romahdus - sattui myös ikäviä asioita työ- ja yksityiselämässä.
Syksy on onneksi yleensä kivaa aikaa, paljon tekemistä ja hyvällä tavalla kiirettä...
voi hyvin sinäkin!

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 17.09.2015 klo 13:27

Kiitos Sintukka🙂🌻

Kyllä täällä yritetään pärjäillä, mutta niin kovaa pyöritystä taas ollu muutaman päivän, että oksat pois😝
Jospa rauhottus!

Kipuja on vattassa, kropassa... Oman sairautensa kanssa pitäs selvitä ja sit häärätä kouluhommia, en mää taas jaksa😟

Eilen vein Kelaan kuntoutushakemuksen ja jos hyvin käy, niin pääsen kuntoutusjaksolle huhtikuussa, jee🙂
Paikkoja oli kyseisellä kurssilla vielä reippaasti jäljellä ja totisesti toivon että Kelassa hyväksyvät mun hakemuksen ja pääsen! Se kurssi vastais mun tarpeita hyvin ja auttas elämää etiäpäin. Keväällä ois eka 5 päivää ja sit syksyllä toiset 5 päivää.
Sanoivat että 4-5- vkoa menee käsittelyyn.

Rankkaa selvitellä omia asioitaan ja taistella oikeuksistaan ja kun ketään muuta tässä arjessaei ole auttamassa kun sinkku oon, tuntuis niin hienolta kun vis sanoa jollekin, että käy sä tänään kaupassa, mä en jaksa.

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 20.09.2015 klo 15:13

Mitä kuuluu nyt... En tiedä... sekasortoista...

Olin kaks päivää töissä, ensin yövuoro ja sitten iltavuoro, kroppa ei tykänny yhtään😝
Särkyä,kipuja vatsassa, päässä, liahksissa.
Oli kuitenkin kiva nähdä tuttuja työkavereita kesän jälkeen ja oli hienoa kun he olivat niin kuin en ois koskaan pois ollutkaan☺️❤️
Työ on fyysisesti sopivaa, ei raskaita siirtoja/nostoja.
Pomo tietää mun vaivoista ja sairaudesta, hänelle voi kertoa jos on huono jakso.
Eilen kerroin kuntoutusjaksosta ja pomo toivoo myös että pääsisin sinne.
Minusta tuntuu että olisin löytänyt työpaikkani... uskaltaakohan sitä jo ääneen sanoa.
Minusta pidetään tuolla ja minua soitetaan töihin.

Olin ystäväni kanssa kirppiskierroksella, en löytänyt mitää kivaa, farkkuja etsin.
Viedään ens kuussa sinne vaatteita myntiin. Hetkeks aikaa unohdin kipuni.
Käytii kahvilla ja croisantillakin☺️
Minulla on ihania ystäviä, en voi sanoo muuta.
Tiistaina on jumppa.

Mä lupaan yrittää jaksaa, muuta en lupaa.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 20.09.2015 klo 17:55

Moi
Hieno juttu, että sulla on työ josta pidät ja jossa susta pidetään.
Sama minulla.
Eilen kävin pitkästä aikaa joogatunnilla ja siitä tuli ihanan hyvä olo. Tänään sen sijaan huono päivä, väsynyt ja sekasortoinen olo. Toivotaan että huomenna taas paremmin...

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 21.09.2015 klo 14:20

Moi Sintukka, kiva että sullakin on hyvä työ 🙂👍
Pidän sitä tärkeenä, koska meillä on niin paljon muuta murhetta, ois kamalaa jos työpaikkakin olis kamala.

Menin tänään fyssarille väsyneenä ja kipeänä ja kun tulin sieltä, olin iloinen ja kivuton. Naurettiin vedet simissä, kun fyssari kertoi että Kiinassa olis kehitteillä semmonen, että ihmisen pään vois vaihtaa.
Siis ajatus herätti kaikkia hassuja mielikuvia 😀
Ajatella, jos itsekin saisi uuden pään, joka toimis paremmin ku tää nykyinen...

Eilen itketti kamalasti ja ystävällenikin laitoin viestiä, että tuu koiruuden kanssa tänne mun työ lenkille kun en halua olla yksin. Ystävä tuli☺️❤️
Taaskaan en saanut nukuttua, mutta muistelin ystävän kanssa hyviä muistoja ja tapahtumia lenkillä, niin niitä oli kiva miettiä vaikka unta ei tullutkaan.

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 22.09.2015 klo 11:55

Moi
on tärkeää voida myös nauraa ja heittää herjaa näistä kaikista asioista, oikesti muuten ei kyllä tulisi mistään mitään! Chisulla on muuten hyvä biisi, se "Minä ja mun pää" kuuntelen sitä usein.
Sunnuntai oli tosiaan huono päivä, eilinen ja tää päivä taas hyviä 🙂 olin pikku työmatkalla ja nyt taas työkavereiden kanssa officella, naurua on riittänyt.
Mukavaa päivää sulle 😎

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 22.09.2015 klo 13:17

Täytyy kuunnella tuo biisi.
Tänää tuli hyviä uutisia, mulle on myönnetty se kuntoutus! Jee!
Nyt saan huokasta en asian tiimoilta🙂👍

Käyttäjä Sintukka kirjoittanut 22.09.2015 klo 15:22

Onnea Sirpale, ihan mahtava juttu 🙂 näetkös, asiat järjestyvät! 🙂👍

Käyttäjä Sirpale82 kirjoittanut 22.09.2015 klo 16:41

Kiitos Sintukka🌻🙂🌻
Nii ne järjestyy, melkeen rupesin ilosta itkee kun luin sen päätöksen.
Iha erillai jaksaa kun tietää että on tulossa breikki ja saa voimavaroja elämänsä taas. Huhtikuussa on eka 5 vrk ja sitten lokakuussa toiset 5 vrk. Aikas tavalla hyvä.

Tuntuu, että tässä on niin paljon menty vuoristorataa, että se pienikin asia laittaa itkettää. Kun pelkää,odottaa, pelkää, odottaa...
Jaksoin tänää tehdä kouluhommia ja lukee tenttiin aamupäivällä.
Nyt en jaksa enää ku lähtee jumppaan, sen jälkeen vaan lepoa.