Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä kirjoittanut 20.11.2020 klo 18:45

Hei. Muisti on kummallinen, välillä se toimii moitteettomasti, ja välillä ei millään. Miten olet pärjännyt yksiksesi, nyt kuin tyttö on jo maailmalla, ja sinua kaivataan vain isää hoitamaan?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 20.11.2020 klo 21:59

Nimetön kirjoitti:
Hei. Muisti on kummallinen, välillä se toimii moitteettomasti, ja välillä ei millään. Miten olet pärjännyt yksiksesi, nyt kuin tyttö on jo maailmalla, ja sinua kaivataan vain isää hoitamaan?

Mulla toi muisti ei taho ollenkaan toimia. Kyl mä jotenki oon täällä pärjäny. On päiviä ķun itketään, kun ei pysty enempää antaa tytölle. Isä nyt tarvii tällä hetkellä apua vähän enemmän, mut luulis että se kevenee taas.

 

Itkin kauan tänään. Viesteilin tytön kans ja hän sano etten anna tarpeeksi tukea. Siinä vaiheessa mä en pystyny enää. Kyynelehtiminen vaihtui itkuks ja se kesti.

Olen faceen laittanut kysymyksiä. Joihinki olen saanu vastauksia ja joihinki en.

Mun pääni on niin sekaisin. Nyt tarvii muistaa mennä tunnin päästä nukkuu. Kohta ottaa yölääkkeet. Laittaa herätys klo 11. Pukea ja lähtee isälle ruokaa lämmittää ja tipat antaa. Sit tulla kotio ja hengähtää. Klo 16 taas isän luo. Tipat laittamaan ja kattoo et kaikki on ok.sen jälkeen taas kotio. Sit 18.30 aikoihin soitto isälle, onko ottanu lääkkeensä ja miten menee. Klo 23  jälkeen on rauha. Sellainen muistettava päivä. Su oon vasmaan koomas. Kuljen, haahuilen ympäri kämppää.

Ruuat rupee menee åäin mäntyy. Pystyn poistaa juomalla näläntunnetta. Eli mulla ei o sitä. Tänään muistin joskus16 jälkeen etten ollu syöny yhtikäs mitään. Otin pari pilttiruokaa ja vedin ne kylmänä. Nyt ku tulin sänkyyn otin 4 leipää.

Huomenna on taas pilttiruokaa. Koska en ehi enkä jaksa tehä ruokaa. Ja jos teen jotain, se maistuu niin pahalle ku voi vaa. Ei se pilttikään hyvältä maistu.

Mut kaipa otan yölääkkeet ja otan kirjan esiin ja koitan lukee siyä ees sivullinen.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 21.11.2020 klo 09:20

saloka kirjoitti:

Itkin kauan tänään. Viesteilin tytön kans ja hän sano etten anna tarpeeksi tukea. 

Auts, oli varmaan rankkaa kuultavaa! Tietääköhän tyttösi, kuinka paljon häntä rakastat?

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta sitten. Syy: turhan -pa päätteen poistaminen
Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2020 klo 12:06

Soroppi, olen mä hänelle aina sanonu että häntä rakastan. Tiedä sit uskooko.

 

Just tulin isältä askelia 1454 jo kertyny. Vielä tuplat tohon. Näillä väsyneillä jaloilla.

En saa isälle tippoja. Ihan ku se menee silmaan, mut sit kun isä räppäyttää ni se tulee pois. Äiti ja isä tietää tilanteen, ja ovat sanoneet et ei sille voi mitään. Alussa se meni, nyt ei.

Lämmitin puolet makaronilaatikosta isälle. Ei isä halunnu enempää. Ja pieni kivennäisvesi pullon.

Klo 16 uudelleen, tosin ruoka vaihtuu leiviksi. Taas yritetään tippoja.

Olen heränny klo 11. Haluaisin nukkuu takas. En o puhunu enkä viestittäny tytölle. Näin koko yön ihme unta, mitä en enää sellai muista.

Josko nyt olis teetä ja oottaa chattiä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2020 klo 17:27

Söin ahdistukseen pullapitkon.

Kohta tarvii isälle soittaa. Kävin 16 aikoihin siellä. Laitoin korvasuihketta ja silmätipat. Annoin myös leivät.

Sit kaupan kautta kotiin.

Ulkona tuulee, myrskyää ilmeisesti. Kun tulin, tuuli ja sato vettä.

Kai sitä vois alkaa kutoo...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2020 klo 21:45

Tärisen ahdistuksesta. En uskalla lähteä mihinkään, jollei jalat kannakkaa.

Ootan äitiltä helpottavaa viestiä tai soittoa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2020 klo 23:47

Isällä hyvin asiat. Sain kiitosta äitiltä isän hoidosta ja käskyn mennä nukkumaan.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 22.11.2020 klo 11:17

saloka kirjoitti:
Isällä hyvin asiat. Sain kiitosta äitiltä isän hoidosta ja käskyn mennä nukkumaan.

Hienoa!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.11.2020 klo 15:35

Tytön kanssa erimielisyyttä ja se saa itkee. Hän syyttää mua asioista. En ota häneen yhteyttä ennen ku hän rauhottuu.

Mä en jaksa tätä elämää enää. Niin pal  tekee mieli tehä itelle pahaa. Mistään ei saa iloa. Teen mitä tahansa. Olen lopettanu lämpimän ruuan syönnin ja iltapalan. Syön päivässä jotain jos syön.

Tk lääkäri oli kirjoittanu, et jos kauan syön kipulääkkeitä, ni sit tarvis munuaiskokeihin. Mun munuaiset on muutenki murheen kryyni.

Vois men kattoo löytyykö jääkaapista jotain. Olen juonu kohta 2litraa pepsi maxia. Tukehduttaen nälän. Ton jälkeen tarvii keksii mitä seuraavaks juo.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 22.11.2020 klo 17:18

Tytön syytöksiä on varmaan vaikea kuulla. 🤕Musta kuitenkin kuulostaa että olet tehnyt parhaasi hänen kanssaan - harmi kyllä, aina se ei riitä ja joskus pahoja asioita tapahtuu ilman että se olisi suoraan kenenkään syytä.

Kuulostaa siltä että syömishäiriö oireilee myös, jos rajoitat syömiskertoja. Ilmeisesti se menee sulla niin, että kiinteä ruoka on vaikeampaa kuin nesteet? Pidä huolta itsestäsi.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.11.2020 klo 23:22

Soroppi, päätin olla hiljaa. Torstaina tapaamme vanhemmilla enkä puhu sanaakaan, jollei pakko. Miettiköön hän mitä tarvitsee, ja tulee sen sit sanomaan.

Soroppi, oot siinäkin oikeessa että sh oikuilee taas. Kyl mä jotain pystyn syömään, juomaan pystyn. Pelkään että se menee pahemmaks vielä.

Nyt samaa aikaa kun kirjoitan tätä, tuli tytöltä yhteys. Jatkan hänen kanssa jutteluA...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.11.2020 klo 13:27

Ollaan jossain väleis tytön kans. Silti pitää "  varpaillaan" olla.

Aloin eilen neuloo minihametta itelleni. Heitin sit vissiin 310 silmukkaa siihen. No ei tuu ainakaan makkarankuorta ja saan jämälankoja kulutettuu siihen.

Suihkussa sain käytyy.

Teetä tehdes katoin tiskivuorta. Sit tiskikonetta, joks on täynnä puhtaita. Ei jaksa tyhjentää. Ehkä myöhemmin sit. ..

Vaik n. 12  tunnin paikkeilla nukuin, silti toi sänky kiehtoo.

Jos jatkais neulomista...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.11.2020 klo 17:30

4+1 roskapussii odottaa vientiä. En jaksa.

Teen voimalla mennään. Siinä sokerin.

Olen minihametta neulonu. Kerros kerroksissa. Kun lanka loppuu, uutta kehiin. Siitä tulee sillisalaattia.

Otin pullollisen mehua, teen oheen.

Yritän illalla syä muutaman leivän.

Joulukortit pitäis saada valmiiksi. Pitää hakee kuumaliimapistooli, jos löytäis pistooliin liimapuikot.

Ei jaksa...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.11.2020 klo 21:04

Mietin meniskö nukkumaan jo....

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 24.11.2020 klo 13:32

saloka kirjoitti:
Aloin eilen neuloo minihametta itelleni. Heitin sit vissiin 310 silmukkaa siihen. No ei tuu ainakaan makkarankuorta ja saan jämälankoja kulutettuu siihen.

Ihanan ekologinen idea! Olisipa kiva nähdä millainen siitä tulee.

Toivottavasti joulukorttien askartelu on mukavaa. Pidä sormista huolta kuumaliimapistoolin kanssa!