Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä kirjoittanut 10.05.2020 klo 09:01

Hei saloka. Minulle iski eilen illalla järjestämisen vimma, niin nousin vuoteesta yöpaidassa ja järjestin kukkaset uusiin paikkoihin, ja poistin huonoksi menneet kukat. Tänään sitten lakaisin lattioita koska pölynimurini ei vedä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.05.2020 klo 11:32

Soroppi, keskustelua ja pikemiten ❤❤❤ kiitos kun kirjoititte.

Käsi ei ole sen illan jälkeen sattunu. Itsetuhoiset ajatukset ei ainakaan vielä ole ponnahtanu nii ku eilen.

Energiaa yritän saada smoothiesta. Tänään laitoin ananas, hunajamelonia, banaania, kiwi ja juissin hedelmämehua. Oli yllättävän hyvää. 😉

Ootan tyttöä käymään. Hän käy isovanhemmilla ekana.

Tyttö, isä ja äiti lähtevät viikolla mökille. Mä jään kaupunkiin. Saa nähä onko hyvä idea. Onneks to on tukihenkilö. Mut tiistaina vissiin on niin fysion kun hoitajan skype.

Olen virkannu pieniä kämmenen kokoisia päivänkakkaroita. Nyt on viides vissiin tulos.

Tänään aijon ottaa iisisti. Mul on  joulutortut ollu sulamassa aamusta, pitäis paistaa ne.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.05.2020 klo 15:59

Tyttö lähti just omaa kotia kohti, isojen kassien kanssa. Olivat käyneet kukkakaupassa mummin kanssa ja sit me käytiin ruokakaupassa ja tongittiin mummin vaatehuonetta ja tultiin meille. Täällä tyttö tunki mun oloh. laatikot.

Tyttö oli ostanut mulle kauniin pienen ruusupurkin, sit hän oli maalannut taulun.

Nyt loppu ilta rauhottumista.

Käyttäjä kirjoittanut 10.05.2020 klo 18:06

Onnea sulla tänään äitienpäivänä, kun sait vielä taulunkin! Hieno meininki. Poika yllätti käymällä kumppaninsa kanssa. Oli kiva nähdä, saada vinkkejä pihan pensaiden ja puiden leikkaamiseen, kumppni on puutarha-alan ihmisiä. Eilen puhuttiin tyttären kanssa pitkä puhelu. Sekin oli yllätys kun hän ei pidä puhelimessa puhumisista. Oli tosi hyvä viikonloppu. Kuin tästä sais säilötyksi hyvää oloa arkeen?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.05.2020 klo 23:57

Niinpä keskustelua. Tosin mulla on edelleen se murjottu olo. Masennus iski päälle viikko sitten. Enkä tunnu pääsevän siitä millään eroon.

Pitkästä aikaa oksentelin tänään illalla. Ei tainu illan pepsilasillinen sopii. No tietää sen nyt ainakin.

Ulkona sataa vettä, onneks ei tarvii mennä.

Pitäis kai mennä nukkuu. Huomenna sit jään yksin...

Käyttäjä kirjoittanut 11.05.2020 klo 13:51

Hei saloka. Minä vaihdoin eilen parvekkeelle kalusteet, ja istutin kukkasia, ja tänään sataa räntää ja lunta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.05.2020 klo 13:57

Tänän on vähän parempi olo, mut silti väsynyt ja masennusoireinen. Tiedostan sen että illalla porukka lähtee, eikä mulla ole kun puhelimen päässä tuki ja turva. Olenhan ennenkin ollu tässä tilanteessa, miksi tämä on niin vaikeaa.

Söin tos lopun sosekeitosta. Huomenna teen kai kanarisottoo. EN oo pitäkään aikaa kanaa syöny, enkä tiä mitä muuta siitä tekisi.

Oon täs virkkaillut tytön hametta, sen 12 cm pitäis virkata, sit niitä kukkia. gr...

Joku raivo iski muhun. Tekis mieli heittää tä läppäri lattialle. Eikä se ole mitään mulle tehnyt. Olen kai kiukkunen itelleni, kun menin aloittamaan sen lääkkeen. No onneks parin vko päästä sitä ei enää ole. Mut millä sitten pärjään. Mitkään hengitysym ei auta, jos se kivulias kohtaus iskee.

TUntuu että olen pienen pieni neula heinäseipäässä. Iso paha maailma ympärillä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.05.2020 klo 19:16

Pikemiten, olet ollu ahkera. Parvekkeesi on varmasti hieno. Mun parveke ei.

Tyttö on isovanhemmilla oottamas et mummi pääsee tunnin päästä töistä ja sit he lähtevät.

Olo on rauhaton. Jalka vispaa koko ajan. En tiä mikä tekee olon tämmöseksi.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.05.2020 klo 11:36

Kyl ihminen voi olla sekaisin päivistä tai menoistaan. VAikka on kalenteri, niin silti.

TÄnään on siis kävelyä. Pitäis ainakin kauppaan mennä. Pitää tukarilta kysyy, mennäänkö isompaan kauppaan tonne vähän kauemmaks vai lähikauppaan. TOsin jos mentäis tonne vähän kauemmas, niin sais hyvän lenkin veettyy samalla.

Huomenna on skype vasta. Yksi yö lisää jännitystä ja hermoilua. Grr...

Matkalaisilla meni hyvin matka. Yökin on menny hyvin ja nyt ne on siellä työn touhussa.

Käyttäjä kirjoittanut 12.05.2020 klo 11:56

Tuota olen joskus aamulla herätessä miettinyt, kuinkahan monella näitä viestiketjuja lukevilla tai näihin kirjoittavilla, on aamulla päivä hukassa? Tämän kevään aikana omat unet jääneet aika vähiin, ja joskus saa tovin jos toisenkin mielessä päiviä kokeilla oisko tänään jo viikonloppu 😏😀 niin samanlaisia päivät usein on. Parin kuukauden 'loman tuntu' kyllä vois alkaa jo riittämään... yleensä menee kesä pihapuuhia tehdessä, tänä vuotena ei edes kesä ole ehtinyt alkaa kun normitouhut ulkona jo tehty.

Käyttäjä kirjoittanut 13.05.2020 klo 06:54

saloka kirjoitti:TÄnään on siis kävelyä. Pitäis ainakin kauppaan mennä. Pitää tukarilta kysyy, mennäänkö isompaan kauppaan tonne vähän kauemmaks vai lähikauppaan. TOsin jos mentäis tonne vähän kauemmas, niin sais hyvän lenkin veettyy samalla...

Huomenna on skype vasta. Yksi yö lisää jännitystä ja hermoilua. Grr...Matkalaisilla meni hyvin matka. Yökin on menny hyvin ja nyt ne on siellä työn touhussa.

 

Miten kävi? Kiersittekö kauimmaisimman kaupan kautta? - Hyvältä kuulostaa nuo sun läheisien kuulumiset. Muutenkin sulla taitaa tulla hyvä päivä 👍

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.05.2020 klo 10:14

Keskustelua, juu käveltiin sinne ja kaupassa asioitiin ja takas. Yli 4100 askelta tuli. Olin mä illalla väsynyt.

Nyt vaan harmittaa ku päätä hiukan sattuu, ettei se vaan yltyis. Mä inhoan pääkipuu, kun se jää junnaa mun päähäni sitten.

Skypen takii, mulla jää kaikki aamupäivän chatit . Nyt kun olis pitänyt olla, nii ei olekaan. Harmittaa, kun oisin siihen ehtinyt. Mut minkä sille mahtaa.

Masennusoireita on vieläkin. Ilmeisesti ne tulee olemaan vaikka mitä tekisin. Vaikka kävelisin maratonin tai olisin vuodenulkona tai söisin sipulia ja jäkälää. JOs tä on perus mä sit, aina masentunut. Jaksamaton. Ei jaksa ees ajatella, et pitäisin ti mennes siivota täällä. Ei jaksa ees ajatella että pitäis noita kaappeja siivota. Ei jaksa ees ajatella ruokaa, mitään turhan monimutkaista, kaikki vaan sekaisin pannulle, pellille, vuokaan tai kattilaan. EI sen ruuan tarvii niin erikoita olla, kuhan vähän mahaa täyttää.

Eilen oksensin. EI tainut sopii appelsiinimehu kropalle, ainakaan niin paljoo. Vaikka sen join monta t jonka senkin söin tunteja ennen nukkumista. Tai sit se oli se jätski.  senkin söin tunteja ennen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2020 klo 17:27

Olen suunnitellut lauantaita. Jos vaikka leipois pari piirakkaa pakkasee. Huomenna meen isoon kauppaan, postiin ja apteekkiin. Isosta kaupasta tarvii hakee vähän kaikkee. Postista tytön paketti ja apteeksta lisää lyricoita.

Lääkäri soitti tänään, kun jätin soittopyynnön. TÄ ol joku sijainen. Pelkäsin todella paljon sen soittoo, mut se olikin ihan ok lääkäri. Ehdotti että kävisin hommaa 25mg lyricoita ja kokeiltais jos sillä saatais olo kondikseen.

Olen tässä kuukauden aikana miettinyt, olenko vaan niin samperin ahdistunut että se masentaa, koska kun saan noita lyrikoita, ni olo piristyy ja olen toimintakyvyllinen. Mut se et se annos oli silloin 300mg päiväs. Myös nukuin niin sikeesti että vähempi uni riitti.

No sen näkee millainen viikonloppu tulee. TOivottavasti sellainen mitä minä suunnittelen. Yleensä se on semmoinen et suunnittelen ja se menee päin mäntyy.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.05.2020 klo 08:38

Äiti tais tehä oharit. No tietää mitä tästä seuraa.

Puolen tinnin päästä linja-auto tulee. Sit ois tarkoitus sillä matkustaa kauppaan. Kaupassa hoitaa asiat ja sit tulla kotiin bussilla.

Jos joudun yksin menee, ni kuulokkeet korviiñ va.

Osittain pakko olis taas harjoitella bussis liikkumista, ku tarvii alkaa siel hoitajalĺa käymään.

Käyttäjä kirjoittanut 15.05.2020 klo 09:13

saloka kirjoitti:Nyt vaan harmittaa ku päätä hiukan sattuu, ettei se vaan yltyis. Mä inhoan pääkipuu, kun se jää junnaa mun päähäni sitten....

Masennusoireita on vieläkin. Ilmeisesti ne tulee olemaan vaikka mitä tekisin. Vaikka kävelisin maratonin tai olisin vuodenulkona tai söisin sipulia ja jäkälää. JOs tä on perus mä sit, aina masentunut. Jaksamaton. ......Ei jaksa ees ajatella, et pitäisin ti mennes siivota täällä. Ei jaksa ees ajatella että pitäis noita kaappeja .....EI sen ruuan tarvii niin erikoita olla, kuhan vähän mahaa täyttää.....

Eilen oksensin. EI tainut sopii appelsiinimehu kropalle, ainakaan niin paljoo. Vaikka sen join monta t jonka senkin söin tunteja ennen nukkumista. Tai sit se oli se jätski.  senkin söin tunteja ennen.

 

Onko sulla päänsäryllä yhteyttä silmiin?

Ootko miettiny miten nämä asiat joista kirjoitat, on yhteydessä keskenään?

Tuosta kokkailusta, jos ruoka jotenki tuottaa iloa, eikö kannata nähdä vähän vaikka vaivaakin ? Onhan se sinun mahalle, silmille, mielelle.... voimien kartuttamiseksi. Ja iloksi?  Jotenki pitää saaha oma 'akku' lataukseen, että se lataus luo valoa olemiseen. Jaksaakseen paremmin, yhteen kohtaan kerrallaan puuttuessa, ehkä kuorma kevenee.. kuulostaa, että sullakin välillä vähän liikaa sitä. On perjantai tänään. Ajatusta tälle päivälle jo on, mitä pitää tehdä. Periaatteessa kerran/kk otan kostealla lattiat, nyt ei ole se aika. Kissan korvien takia en imuroi. Kämppä näyttää siltä että joku kohta ojennettava, että mukavampi katsella. Makkarissa taas kuka lie kasannu vaatteita joista osa laitettava pesuun, ehkä joku toinen pvä, ei tänään, mutta jos sais viikattua siistimpään pinoon. Yleensä käsite siivous, tunnin siivous, voi rävähtää käsistä aamusta iltaan siivoksi. Tänään ei voi. Rajattava tuntiin ja ja se on siinä. Jos en saa tehtyä puuroannosta, lenkkikin usein jää tekemättä. Jos ei aamulla ulkoilua, katoaa pvänkin liikkuminen, illalla ei enää jaksa. Siksi koitan aamusta orientoitua reippailuun. Konetta en voi avata, kun tunnit vilahtaa, ja jalat jäykistyy sen ääressä. Yllättävän paljon askeleita kertyy näinkin pienessä asunnossa. Jos sulla on käytössä akt.ranneke, jos tavoitteesta puuttuu joitain kymmeniä, saat niitä kertymään vaikka paikalla kävellessä kun kätesi heiluu. Tiesitkö että yllätys yllätys se ei ei mittaa askeleista vaan käden heilahduksista. Joskus sohvalla kättä liikutellessa saan tavoitteen täyteen jos uupuu hilkun verran muutama kymmen siitä 10tonnin tavoitteesta. Kuulostaa helpolta mutta taukoja kun pitää silti hikeä meinaa pukkaamaan.

Toivotaan ett saadaan mieleen puhdas olo, tehdäänpä mitä tehdään tai ollaan tovit tekemättä. Kivaa viikonloppua!