Jp ❤

Pitkä yö takana, melkein valvosin koko yön. Ei vaa uni tullu. Nyt oottelen, koska kehtaa laittaa pesukoneen päälle. Yritän kuluttaa ainakin tunnin aikaa vielä.

Parempaa huomista 💓Saloka . JP 💓. Ja kaikki muut vakiomielentyhjentäjät täällä 💓, 💓, 💓, 💓, Tyttönen vaan 💓, 💓, NB 💓,💓..... MinäItse89 💓, Maanvaiva 💓, 💓,💓.,,ja kaikki uudet, joiden ajatuksiin en ole ehtinyt perehtyä. ....

Omassa elämässä ehkä edessä vilkkaampi vaihe, jos kysyvät reserviin. Eilen kävin tyttären luona. Oli hyvä nähdä, että solunsalpaajahoito herättänyt varovaista optimsimia. Takaisin ajaessa miltei perillä kotona jo vastaantuleva poliisiauto räppäsi kuvan, kai sen verran vauhdikasta ajo kotio, wessahätä.... jos lähettävät sakon, toivottavasti saan sen maksettua. Jotenkin kummallista, kuin JP kirjoitti jossain viestissä, nyt kun elämään tullut rajoituksia, eikä saisi olla menossa kuin perusasioiden hoitamiseen, silti olen kuluneen parin viikon ajan ollut aiempaa elämää useamman kanssa viestiyhteydessä. Jokaisella meillä kai laitteissamme ihmisiä, joihin voimme tavalla tai toisella luoda toivoa, vaikka vaan kuuntelemalla ja jakamalla omasta arjestamme. Samassa veneessä ollaan kaikki. Voimia 🌹

keskustelua 💗

San tähän asti melkein nukuttuu. Sain pesukoneen päälle ja nyt yritän olla koneella ja kuunnella musiikkia samaan aikaa.

TYtön pitäis vikolla tulla käymään.

Ahdistaa kun noi tartunnat lisääntyy. TÄällä ei oikeastaan niin kovin kun Hus:is  mut silti. Pelkään koska se osuu meidän perheelle.

Sisko oli soittanut eilen isälle, IHME. Onhan sitä kk tai yli vimeisestä yhteenotosta sään. Isä ei ratkiriemuissaan ollu, mut kumminkin.

Isän polvea oli alkanut yöllä särkee. Äiti oli ottanut laastarit pois ja antanut särkylääkkeen. Nyt saa olla ilman laastareta. TOivottavasti ei kolauta mihinkään sitä polvea.

hu kun ulkona oli kylmä. Pitää varmaan hakea fleecetakki kohta että lämpenee täällä sisällä. EN mä olis sinne ulos halunnu, mut äiti oli ostanut mulle broileria. Nyt mul ainakin on lihaa kaapissa.

TÄnään yritän tehdä makaronilaatikkoa, tummasta makaronista kai. Saa nähä millaista siitä tulee.

KOhta alkaa skype vastaanotto, jos osaan sitä käyttää. Saa nähä ja jännittää ihan sairaasti.

Yö tuli taas nukuttuu pätkissä. Aamulla näi unta että elettiin pula-aikaa ja seisoin kaupan eessä. Kauppa oli pieni ja sinne si mennä vaan yksi kerrallaan. Jauhelihat oli pötköinä ja kaikki surullisia.

Skype ei oikee onnistunu tietokoneella, mut puhelimella sain sen toimii ja siitä en tykkää.

Mut saatiin aika käytettyy.

Makaronilaatikko on uunissa. Olen niin tyhmä taas. Mun piti puolet jauhelihasta laittaa pakkaseen, mut tajusin sen vasta kun ruoka oli on uunissa. Syödään nyt lihaisaa lootaa sit ja loput menee pakkaseen.

Olen nii väsyny. Silmät haluaa mennä kiinni, mut en anna.

huono yö taas takana, saa nähä kuinka kauan jaksan näitä. En tiä auttaisko verhojen vaihto, kun herään pilkkopimeenäkin.

KAsvot on edelleen kutiavat ja kireet. Vaikka kuinka rasvaan niitä, ne kuivuu. Sit kun mul on yks mojova finni nenän pielessä, joka sattuu. KOko ajan tekisi mieli raapii kasvoja, kun kutittaa.

koht alkaa taas chat-maratoni. Harmi kun taas niitä on päällekkäin.

Yö oli hiukan parempi, mut lukuisat pienet unet herätteli. Mut ei itku auta, pakko aloittaa päivä.

Puol 11 lähen ulkoilemaan ja katon, meenko samalla apteekkiin vai menkö sen jälkeen vasta.

Roskat pitäis muistaa viedä.

Ahdistaa, itkettää. En jaksa. Olen liian väsyny. Kaikki menee päin mäntyy. Mikään ei onnistu. Olen täysin nolla. Olen täysin olematon. Harha tuli käymään taas, eilenki oli, mut erinlainen. En halua olla mä. Haluan pois....

Ahdistaa vieläkin. Sattuu rintaan ja maha sekaisin. Joutusin aamul menee linja-autolla isoon kauppaan. Koko kauppareissun oli ihan epätodellinen olotila. Nyt yritän sit selvitä tästä, jotenkuten.

vähän oon saanu ahdistusta pois, kun oon käsitöitä tehnyt. Sain yhet tossukat valmiiksi asti. Uusia en aloittanut.

Maha on ollu rauhallinen nyt. rinnan kipu tai ahdistus melkein poissa. Väsy alkaa raskaan päivän jälkeen olemaan.

huomenna ois tarkoitus mennä suihkuun pitkästä aikaa. Aijon jossain vaiheessa leikata hiuksista puolet pois. TUlee paljon helppohoitosemmat mm. pesun kannalta.

Täällä pitäisi siivota taas, tai no en mä paljoo ole siivonnukaan. Jotain pientä silloin tällöin. Mut tääl pitäis lattia pestä kunnolla ja imuroida. Ehkä huomenna koitan jotain tehä. Nukun ekana pitkään ja sitten aloitan aamun.

Sain kun sainkin käytyy suihkussa ja nyt ootan taas että kasvojen iho kuivuu, että saan rasvata sen. Haluaisin jo nyt lyhyemmät hiukset. Nytkin oli vaikeuksii huuhdella niitä shampoosta tai hoitoaineesta. Kun kädet ei kanna, niin ei kanna.

EIlen illalla otin pitkästä aikaa kirjan käteeni ja luin sitä. Mulla on kesken yks kirja, jota jatkoin lukemista. Hetken kesti, ennen kun muistin, mitä siinä on ennen tapahtunut ja missä mennään. Vois ihan hyvin alkaa iltaisin lukee, kun tuolla sängyssä makoilee. Jättäis juutuupin vähemmällä, tai sit tekis niin ku mä eilen, juutuuppi auki ja luin. Molemmat hoitui yhtaikaa.

Huomiseksi pitäisi keksii jotain jauheliharuokaa, taas. Ehkä päädyn taas tomaattiseen kastikkeeseen ja lisään soijarouhetta joukkoon. Meni viimeks niin hyvin sen kastikkeen kanssa ja oli hyvää. Se mitä sen kanssa teen, on arvoitus. TOsin, voisin mä siitä 250g tehä jonkun pienen lihapullatakinan ja syä 3 pvä lihapullia ja vaikka pottuja. Pitää miettii ja kattoo ohje lihapulliin.

Ei jaksanut eilen oikee kirjoittaa. Mun vp on laskenut yläpaine 100 tietämiin ja syke alle 60. Kohta varvaan ne laskee entisestään ja kuihun pois. Voimat on tosiaan aika finaalis. Pääkoppa ei tunnu kestävän eikä kroppakaan.

Tyttö lisää ahdistusta ja pelkoa entisestään kroppaani. Elän kropan kautta.

Mietinnässä olisi soittaa lääkärille, mut en tiä mitä sanoa sille. En kaipaa sääliä einkä lämmintä kättä häneltä. Eniten pelkään että hän sanoo, ettei mitään voi tehä joten pärjättävä on. En haluis enempää lääkkeitäkään kroppaan. Olen patti tilanteessa.

Söin eilen tämän päivän tai huomisen ruuan. Ehkä tarvii ottaa huomiseksi kasvissoseita sulamaan, et saa keittoo tehä. Välillä jokin kasvispäiväkin. Kauppaan en halua mennä. Torstaina voin mennä, jos tukihenkilö suostuu menenee. Muuten oon kusessa.

Taas kuu vaihtuu ja rahaa tulee, mut myös laskut pitää maksaa. Onneksi niitä laskuja ei niin paljoo taas ole ja pystyn ne hanlaamaan ihan hyvin. Pitää vaan muistaa, muistaa ja muistaa. Grr... Pää hajoo....

Onko tämä päivä se, jollon mun pääni hajoo lopullisesti? sen näkee mitä päivä tuo tullessaan.

Käykö mun pahin pelkoni toteen. Tyttö ilmoitti et hänel on kurkku kipeenä ja päätä särkee. Kuumetta ei ole. Mä oon ihan paniikis mitä mä voin tehä. Hän asuu kaukana, yksin. Eikä varmasti tukiperhe auta. Mua pelottaa....

Toivotaan ettei käy. Nuo on stressinki oireita, ja sun tyttö ei ole ainoa joka stressaa näinä aikoina. Rukoilla voi aina, toivoa varjelusta ja voimia kun ei pääse lähemmäs auttamaan. Ota rauhallisesti Saloka. Voimia tähän päivään!

saloka kirjoitti:
Käykö mun pahin pelkoni toteen. Tyttö ilmoitti et hänel on kurkku kipeenä ja päätä särkee. Kuumetta ei ole. Mä oon ihan paniikis mitä mä voin tehä. Hän asuu kaukana, yksin. Eikä varmasti tukiperhe auta. Mua pelottaa....

Pelko on varmaan hirveän ymmärrettävä reaktio, mutta toivottavasti tytölläsi on vaan flunssaa - muitakin viruksia on paljon liikkeellä. Puhelimitse voitte varmaan pitää yhteyttä? Sit jos oireet pahenee niin terveydenhuollon ohjeiden mukaan vaan.

Toivon sulle paljon jaksamista, olet sinäkin aika leijonaemo!