Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.01.2020 klo 18:10

Jp, toivottavasti et saa tätä tautii mikä mulla on.

Löysin, tai kaivoin v. 05 päiväkirjani ja luin sitä. Oli raskasta lukee, kuinka vähän olin lapseni kanssa. Oli myös raskasta lukea ne pelot, jotka isän ympärillä oli...

Mulla on voimat melkein loppu. Jaksan innostuu jostain, mut se lopahtaa aika äkkii. Tiedän, mun pitäis saada kunnolla nukkuu yöni, eikä heräillä tunnin välein. Toi voimien loppumisen vuoksi suihkureissukin jäi.

Tiistaina pitäis taas pyykkii pestä. Samalla siivota täällä. Vaikka sit itku kurkussa. Jostain on se voima löydettävä ja pslattava arkeen. Huomeenna on hyvä mittari, kun tarvii isä hoitaa. Mut en vaa tiä mistä sen voiman löytäisin.

Tyttö yrittää huomenna mennä työharjoitteluun. Saa nähä mitä siitäkin tulee. Korvapaine on hellittäny ja nyt hänel on sitä räkää. Pakkohan se on jostain tulla pois.

Mulla on edelleen ääni poissa ja kurkku ku raastinrauta.

Kohta iltapalan tekoon ja syömään....

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.01.2020 klo 10:10

Hei, Saloka! Sun flunssa kuulostaa karummalta kuin mun tämän hetkinen olo. Olen kuitenkin perunut menoja tältä viikolta. Mä vain yskin ja niistän nenää, ja kohtuudella niitäkin. Kuumetta ei ole. Ruokahalua mulla ei ole. En ole syönyt tälle päivälle kuin aikaisin aamusta yhden appelsiinin. Puolikkaan sämpylän laitoin, mutta siirsin sen jääkaappiin odottamaan parempaa hetkeä syödä. On mulla tällä hetkellä vähän nälkä, mutta en tiedä, mitä saisin alas.

Parane pian!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.01.2020 klo 10:55

Jp. Ääneni taitaa pikku hiljaa palautuu, mut silti peruin/siirsin huomisen fysion ensi viikkoon. Tukarin kans on viel epäselvää, et tavataanko. Isää tarvii kumminki tällä viikolla 3x hoitaa.

Pääsin ku pääsin suihkuun nyt "aamusta". Lajittelin viikon pillerit, jotka tuntuu niin kettumaiselta. Join vähän mehuu, et sain lääkkeet alas.

Tänään tarvii roskat viä. Koko kämppä haisee jo. Vien ne, ku lähen isän luo. Eilen tyhjensin puoliks tiskikoneen. Sekin tarvii täyttää. Huomenna ajattelin siivota. Pestä pyykkiä myös, koneellisen.

Kaipa se elämä voittaa, vaikka ei haluis.

Suihkussa alko päätä hiuka sattuu ja nyt yskittää nii pirusti.

Kaupassakin vois tänään käydä, kun kerta vieressä käyn.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.01.2020 klo 14:42

Mä oon perunut alkuviikon menot. Loppuviikosta sitten taas askaroin, jos vointi on parantunut.

Mun pitäisi viedä roskat... Siivota en jaksa. Enkä oikeasti viedä roskiakaan... Jos kuitenkin yrittäisin...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.01.2020 klo 15:54

Mä sain jätesäkillisen roskapusseja vietyy, mut kämppä haisee silyi. Eli huomenna on tuuletus eessä, kaiken muun lisäks.

Isän kans meni hyvin. Raskasta oli. Mut suoriuduin.

Isä sano mulle, et on pettyny muhun, kun en ole soittanu. Sanoin etten ole voinu, kun ääni on ollu pois, eikä vieläkään takas tullu. Ei tainu mennä selitys isälĺe läpi. Nyt oon murheissani.

Kaupast ostin j.lihaa. ajattelin siitä tehä jotain ruokaa huomenna. Mietin lihamaksronilaatikkoa. Katotaan miten jaksan.

Olen ihan poikki. Yritän pitkittää jotenki sänkyyn menoa.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 13.01.2020 klo 19:20

Kivaa kuulla että flunssaoireet on kuitenkin vähenemään päin ja välillä tulee innostumisenkin hetkiä 🙂 Toivon sulle itsemyötätuntoa ja kärsivällisyyttä niihin hetkiin kun väsähtää - mulla ainakin yskä ja yleinen väsymys kesti vielä pitkään siinä vaiheessa kun muut oireet alkoi hellittämään.

Kuulostat kyllä aika kuormittuneelta (tai niin tuon elämän voittoon liittyvän kommenttisi tulkitsin), että ei varmaan haittaisi pidentää "sairaslomaa" muutamalla päivällä jos mahdollista - tai ainakin antaa itsellesi luvan tehdä asioita kevyemmällä intensiteetillä kuin tavallisesti, jos isän hoitamiseen liittyviä asioita kuitenkin on?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.01.2020 klo 22:09

Luin lisää v. 05 päiväkirjaani. Olin paljon touhukkaampi mitä nyt, mut samalla väsyny. Maha oireili kun söin väärin. Söin silloin vieĺä aamupalaakin. Mihin tämä 15 vuotta on menny?  On tullu pelkoja liikkuu ulkona pimeellä, pelkoja ruokaa kohen. Tekemiset on jäänny puolitiehen. Haaveilin ja tapailin 2 miestä silloin, mut ne jätti mut. Ainut pelko mitkä mulla oli, oli menettää lapseni ja isäni. Mitkä on kulkenu tähän päivään asti. Luin melkein joka päivä et siivosin ja tein sellaisia ruokia mitä en o pitkään aikaan tehny. Heräsin aamulla aikaisin ja menin illalla myöhään nukkuu. Nukuin välil päikkärit. Nykyään hädin tuskin jaksan 10 tunnin unilla eteenpäin.

Jotain on tehtävä. Mutta en tiä mitä. Olen pikku hiljaa siirtänyt ruokailua aikaisemmin, että iltapala maistuisi. Yritän kovasti tehä asioita, mut en vaa saa aikaiseksi aloittaa. Erinlaiset pelkotilat kotona häiritsee joka päiväistä elämää.

Ehkä mä alan miettii näitä nukkumatin kanssa...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.01.2020 klo 10:26

Pitäis alkaa siivoo nyt sit. Mennä laittaa pyykkikone päälle, ottaa lääkkeet ja pukee. Avata makkarin verhot ja keittiön ja makkarin ikkuna. Hoitaa tiskit ja roskat. Tavarat omille paikoilleen. Sit imuroida ja pestä lattiat.

Mut kuka nostais mut tästä sängyst ekana?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.01.2020 klo 13:33

Nyt on siivottu. Makaronit on kypsymässä. Olen ihan puhki. Loppu illan olen ja vaik kutoon va....

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.01.2020 klo 14:12

Ajatukset harhailee. Liian poikki. Kumpa saisin ajatukset pois pahasta. Ne raastaa olon vielä kamalemmaksi.

Sain ruuan uuniin.

Miksi pitää olla paha olla? Miksi ei näe mitä on tehnyt?  Miksi pitää kiusata itteään koko ajsn tyhmillä ajstuksilla.

Mun pitäis kuolla, ni kaikki olis helpompaa....

Käyttäjä kirjoittanut 14.01.2020 klo 21:06

saloka kirjoitti:
Ajatukset harhailee. Liian poikki. Kumpa saisin ajatukset pois pahasta. Ne raastaa olon vielä kamalemmaksi.

Miksi pitää olla paha olla? Miksi ei näe mitä on tehnyt?  Miksi pitää kiusata itteään koko ajsn tyhmillä ajstuksilla.

Hei saloka: Joko sinulla taas on mielikuvitusolentoja jotka haluavat sinulle pahaa? Muistatko miten sait mielikuvitusolennot häipymään viimeksi? Oli-ota, on vaikeata miellyttää jos tekee vääriä askareita tai jos viipyy ajatuksissansa liikaa sukulaisissa... Näin minä ymmärrän sinun mielikuvitusolentosi...Ymmärränkö jotain väärin...

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.01.2020 klo 10:10

Pikemiten, taisin olla eilen va niin väsyny. Tai olenhan nytkin. Silloin ajatukset harhailee im:n puolelle helposti.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 15.01.2020 klo 16:48

Hei saloka, miten voit?

Muhun teki eilen vaikutuksen se, miten pahanakin hetkenä pystyit tiedostamaan että olit saanut paljon asioita aikaan, ja kuulosti siltä että ajattelit myös että toisenlaisessa mielentilassa voisit olla ihan tyytyväinen siihen. Se on jo melkoinen onnistuminen itsessään - jos pystyy huomaamaan että ajatukset on muuttuvia, tai että samaan asiaan voi kahdessa erilaisessa mielentilassa suhtautua ihan eri tavalla.

Mutta saat sä silti olla huonolla tuulella ja sairas ja masentunut välillä, ilman että koet siitä huonoa omaatuntoa. Ihan niin kuin me jokainen. Voimia 💓

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta, 10 kuukautta sitten. Syy: lisäys
Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.01.2020 klo 17:23

tänään on ollut raskas päivä ja sen huomaa siitäkin että olen jo sängyssä peiton alla tekemässä tietokone "tötitä".

Aamulla tukari tuli. Juttelimme tunnin ja sitten hän lähti.

Sit lähin äitin kanssa apteekkiin hakemaan isälle laastareita.  Samalla mentiin isoon kauppaan.

Kotiin kun tulin, söin ja otin vahvempaa rautaa.

Tälläi ku ajattelee, päivä ei ollu ollenkaan raskas, mut kropassa sen tuntee että on. TOivon suuresti että toi rauta sopii mulle. Huomenna sen sitten näkee.

Käyttäjä kirjoittanut 15.01.2020 klo 22:19

Hei tuli mieleen pinaatti. Eikös siinä ois aika reilusti rautaa?

Soroppi kertoi sun hoksottimet on hyvät. 👍 Mua jollain lailla ihailuttaa tuo sun päivästä selviäminen vaikka päivä ois minkämoinen.