Kuume on laskenu, mut olo on kipee. Aivastelu ja yskiminen käy kurkun päälle. Nenää saa niistää aika useasti. Ei jaksa syä eikä jua kerralla paljoo, ku tulee tunne et tukehtuu. Olen muutamia suolakeksejä saanu syötyy.

Su tulee ehkä tytön koira hetkeks hoitoon. Et tyttö pääsee kattoo isoisää. Toivottavasti jaksan hoitaa koiruliinia.

Eipä tässä tämän ihmempiä...

Pitäis yrttää alkaa syömään. Joulusta on joku about 6kg vissiin ja 2 viikossan. about 3kg tultu alas. Tyttö onneks toi jokusen piltin mulle, että saan jotain ravinnetta nyt kroppaan. Pitäis vaan saada aikaiseksi avata purkit ja alkaa syömään.

Tyttö ja poikkis oli täällä tunnin verran. Väsynyttä menoa mulla, vaikka olen suht hyvin yön nukkunut ja saanut levätä. Nyt tyttö meni taataa moikkaamaan ja sitten kotiin.

Tänään yritän istua, etten menis kovin helpolla sohvalle maate. TOi sohvalla makoilu saa alkaa riittää, vaikka olis kuinka surkee olo.

Surkea olo jatkuu. En tiä mistä oikeastaan oon kipee enää, mut silti tuntuu kipeeltä olo. Tuntuu ku olis uitettu koira. Just ja just jaksaa pakolliset jutut. Jonkun verran saa nukuttuu. Mä vaan oon. Kai mä jaksan tämänki päivän jotenki.

Saloka, voimia sinulle 💛

Minullakin vaikea jaksaa, vaikken ole kipeänä. On ollut huonoja päiviä.

Tyttö soitti äskö ja sano et on masentunut taas. Hänel mielialat vahtelee aika paljo. TOivon että hän jaksaa taatan hakea.

Mun pitäis jauhelihakeittoa tehä. Aloin taas yskii aika paljo, joten se vie mehut kaikki kropasta. No samalla onneks saa nenän putsattuu "paskasta". TIskit tarvit hoitaa ja joskus tarvis noitaroskiakin viä. Ei jaksa vaa. Suihkuunki tarvis mennä ja kukat kastella.

Sain kasteltua kukat. Useimmissa multa oli jo kovaksi kuivunutta.

Väsymys vaan jatkuu. Nukun ihan kohtalaisesti yöllä, mutta päivät menee maatessa tai väkisin jotain tekemistä yrittäessä.

Tsemppiä kovasti toipumiseen saloka! Ja hienoa purjevene että sait kasvit kasteltua 🌿 Meillä käy helposti niin että kastelemme isoimpia tai nopeiten nuupahtavia juomavesikannun jämästä, mutta pienemmät tai vähän syrjemmässä olevat jäävät helposti huomaamatta kun systemaattisia kastelukierroksia tulee tehtyä harvoin.

Tos oli muutama päivä ihan ok:ta, mut olo on alkanut surkeutuu taas.On kuumeinen olo, mut ei kuumetta. Olen illalla nukahtanut sohvalle, vaikka ei o pitänyt. Voimat menee iltaa kohen pois ja pitää sohvalle mennä. Ei vaan jaksa.

Aamulla tossa ku heräsin, katoin peiliin, hiukset likaiset ja pystyssä.Pitäis vkl:n aikana suihkuun jaksaa mennä.

Yöt oon onneks saanut joksekin nukuttuu.

Ruokaa on velä tänään, huomenna pitäis keksii jotain syötävää taas.

sain hoidettuu tiskit pesuun, mut voi veljet ku se vei voimat. Loppuu kohin meinasin luovuttaa, mut ajattelin että pakko oli saada se valmiiksi. Nyt lepäilen tässä ja kerään voimia, että saan tehtyy seuraavaa juttua. TYttö sano puhelimes että hän on iloinen että sain tiskit hoidettuu.

Olo on tukkoinen. Ei nenästä, mut vissiin keuhkoista. Hengittää pystyn. Limaa tulee yskiessä vähän aina. Niistää saa harvoin. Kuumetta ei o, vaikka kuumeinen olo. Väsy on suuri ja voimaton olo.

Ruokaa pitäis tänää tehä. Ajattelin, jos keitän va makaronia ja paistan ton jauhelihan. Koitan syä sitä sitten.

Äiti taas kysy, onko mulla ruokaa. Jouduin sanoo et ON. Ei se tiä onneks kui paljoo. Kyl mä syötyy saan joka päivä, ei siinä ongelmia. Ongelma on va se että ruokahalu on perseestä ja syöminen perseestä.

Äiti tuli "ylläri" käynnille. Ilmoitti puoles matkaa että on tulossa. En mä paljoo jaksanut mitään tehä, mut jotain pientä äitin kanssa siivottiin ja keittiön kukat jaksoin just ja just kastella. Roskia en jaksanut lähtee viemään. Nyt on niin tukkoinen olo, vaikka en oo tukkoinen. Ääni on ku pahimmalla räkätautisella, vaikka räkää ei o. Kaikki räkä ja lima on keuhkoissa ja kurkussa.

Huomenna aamulla tarvii suht ajoissa herätä, jos tukari ehkä päättää tulla. En kyl tiä mitä hänen kanssa jaksan tehä. Onko kauppareissu liian riskialtis matka, kun en jaksa kotonakaan olla kävelemässä kauan saati kantaa jotain painavaa. Pitää sitä sitten miettiä tukarin kanssa, kun hän joskus tulee.

Tee on tossa jäähtymässä. Jos sillä sais hiukan paremman olotilan. Ootan äitin soittoa, että on päässyt kotiin. Kohta varmaan tarvii soittaa perään, jollei soittoa kuulu.

TYtön poikkia laitto viestiä ja kysy,miten vois tyttöä piristää ja auttaa. TYttö on taas hiukan masentunut. Onneks poikkis on nyt viikon tytön kanssa kuulemma. En osannut sanoo muuta ku aika ja huolenpitoo. Sanoin tytölle et ei se huolenpito sitä tarkoita että tarvis peppua pyyhkiä, vaan sitä että kattoo että hän pysyy elämänsyrjässä kiinni.

Kaipa mä koitan sille äitille soittaa... Huolestun vähän.

Eilen oli tosi surkea olo koko päivän. Tänään on vähän parempi, mutten oikein mitään ole tänäänkään ole saanut tehtyä. En pysty tarttumaan mihinkään asiaan. Sain vietyä roskikseen joitain sekajätteeseen aiemmin lajiteltuja tavaroita, kuten huonokuntoisia kirjoja. Siihen se sitten jäikin.

Söin kunnollista einestä lounaaksi. Sen sain aikaiseksi. Se oli jotain kanakastiketta ja riisiä, oikein hyvää.

Nyt mikään ei kiinnosta, enkä oikein pysty pakottamaankaan itseäni tekemään mitään.

ei hitto tätä olotilaa. Mietin, meneekö tä pahemmaksi vai paremmaksi. Tänään on ainakin ihan floppi. Olen tarrautunut tähän sohvaan. Jäsenet painaa ja ei jaksa va enää. Juon kun jaksan sitä hakea. Yritn joskus syä ees jotain. Muuten olen maanu vaan. tietsikka vieressä pauhaa ja telkkari, mut ei jaksa keskittyy niihin. Olen loppu...

Yö oli pitkä kkun valvosin. Unimatti ei tullu ku aamulla vasta. Muutaman tunnin sain nukkua.

Nyt oottelen tukih. Käymään. Vaihdoin vihdoin puhtaat vaatteet päälle. Suihkussa en o jaksanu käyd. En yhtään tiä mitä tukarin kans tehään. Toivottavasti ei mitään kovin raskasta.

vähän paremmin sain nukuttuu, mut silti en kunnolla. Eilen iltainen pääsärky helpotti kun join, mut nyt taas on kurja olotila. Tai oikeastaan heti herättyy oli. Nyt on vaan kylmiä väreitä kropassa ja kroppa heikko. Pitää jotenkin jaksaa vaan mennä isoon kauppaan ja apteekkiin ja sen jälkeen saa olla ja makoilla ja kerätä voimia. Onneksi saan ovelta ovelle vissiin kyydin, ni ei tarvi tota matkaa kävellä. En jaksais sitä kävellä meinaan. En käsitä mikä tässä on. Limaa on kurkussa niin et eilen kaksin ja tänään herättyy kakosin sitä pois. Eihän sieltä mitään tuu. Nenää yritän niistää, vaikka sieltäkään ei mitään tuu. Nenäontelot on kipeet ja sattuu ihan järkyttävästi. Ja se laittaa päänki kipeeksi. Kuumetta ei oo, mut ehkä hiukan lämpöä on. En jaksa tolla toisella mittarilla katella.

Jos tänään jaksais lähtiessä viä ton jätesäkillisen roskia roskiin. Se haisee ihan järkyttävästi. Pitää va kerätä voimia että jaksaa kantaa sen. Ei se painava oo, mut painava silti.

Pitää muistaa kaupasta hammasharja ja sokeria. Olisko jotain muuta, mitä tarvis ostaa. Ostin eilen aika paljon kaikkea ja sain syötyyki jonkin verran niitä. Äiti patistaa pyykkituvalle viikonlopuna. Sanoin että menen sitten, kun jaksan tosiaan mennä sinne. Pitää lakanat vaihtaa. Äiti olis halukas ottaa pyykit pesuun, mut mä kieltäydyin. Sanoin että niitä on ni vaikee saada siltä pois sitten ja kyl mä ne pesen, heti ku saan voimia enemmän.

Hitsi tota päätä, jos se alkaa sattuu jo nyt. Kiva mennä isoon kauppaan hälyyn. Sanoin kyl tytölle että on heikko olla, ni hän tietää sen. Ehkä musta ei oo kovin juttuseuraa tänään, kun koko reissu taitaa olla pelkkää taistelua eteenpäin. Haluan turvallisesti kotiin, sitten ku lähen.

Huomenna vois kattoo, jos herättyäni jaksaisin mennä suihkuun. Illalla on ihan turha mennä sinne.

Mut mä taidan alkaa odottelee tyttöä ja kyytiä kauppaan ym. Katotaan, jaksanko kirjoitella enää tänään. Vai oonko koomassa sohvalla.

Meinasin eilen sitten jäädä auton alle ja pahasti. Auto tuli takaata päin parkkihallissa, jarruttamatta ja väistämättä. Ite kävelin tien reunalla, äitin vieressä. Onneks se olin minä joka oli lähempänä keskustaa, sillä äiti ei olis pystynyt väistämään sen verta mitä mä ehtisin. En mä sellai tajunnu tilanteesta, enkä vieläkään tajuu, mut äiti ja tyttö pelästyi ainakin ja pahasti.

Kävin äskön vihdoin suihkussa. Kerran meinas tuntuu et taju lähtee. Tosin sekin tilanne oli se, että nousin kyykyltä ylös ja alko hiukan heikottaa. Hetken aikaa siinä keräilin ja seinästä pidin kii, ni alko olokin tasaantuu. Mut kyl se vei koko pika suihkureissu voimia. En tiä onko se sitä että kroppa on nyt lämmin, että siksi ei oikee jaksa kättäkään nostella. Kroppa tuntuu niin raskaalta. Hengittäminen ei onneks vielä ole niin tukkoista, mitä on ollut. Kaipa tämä tässä menee eteenpäin, pikku hiljaa.

Ei oikee ole tänään mitään ihmeempää. Lepoa ja rauhallisuutta.