Laskurin mukaan n. 3.5h unta viime yön. Jippii 😪

Äiti ilmoitti et suunnittelee tänne tuloa. Yritin éstää, mut eihän sitä jääräpäätä käännä mikään. Pelkään sen matkaa, kun viimeksihän hä kaatu ja loukkas ittensä. Sit toinen, en jaksa hänen arvostelua kämpästä, en sanallista enkä sanatonta.

Ulko a ei ole mitenkään suojakeli. En ymmärrä ku hänen täytyy just nyt. Miksei silloin ku ei o liukasta? Hän haluu tahallaan mul harmaita hiuksia.

Sain mä sitten suihkussa käytyy. Ihme. Ei siihen menny ku 2 viikkoa. Nyt makaan sängyl ja mietin mitä teen. Alanko koittaa nukkuu, vai nousisko. Toi äitin ilmoitus sai mut ihan sekaisin.

Äiti sit päätti tulla ja tietenkin se pakotti siivoo täällä. Nyt oon ihan poikki. Ruoka pitäis lämmittää, mut en jaksa. Just jaksoin vettä hakee ja sitä jua. En ees teetä jaksanur tehä. Joutusin tappelee roskakatoksen lukon kanssa, kun ei oikee tykänny mun avainta hyväksyy. Lopulta se onneksi hyväksy ja sain roskt paikoilleen. Äiti just soittaa ja sanoo että on päässy ehjänä kotiin ja isäkin on ollut kiltisti.

Viime yönä sain nukuttua paremmin. Tänään jaksoin viedä lasia ja vaatteita kierrätykseen. Muuta en oikein ole saanut tehtyä. Imuroin kylppärin. Siellä oli hirveästi pölyä. Väkisin tein. Enempään en kyennyt pakottamaan itseäni.

Lämmitin valmista ruokaa ja söin äsken. Silti tuntuu kuin vielä olisi nälkä. Voisin keittää kamomillateetä. Se ei ainakaan valvota yöllä.

Pikkusen sain nukuttuu, hiukan enemmän kun edellisyönnä. Nyt yritän kerätä voimia, että jaksaisin alkaa muutama porkkanan ja perunan kuorii ja pilkkoo keitoksi ja tehtyy jauhelihakeittoa, taas. Äiti toi eilen ainekset siihen. Mut vielä tuntuu ettei olisi voimia niin paljoo.

Huomenna tarvis aamulla nousta ja jaksaa 2 h olla aktiivinen ja sosiaalinen. TUkari meinaan tulee. En tiä mitä vielä teemme, mut ehkä se huomenna selvii sitten.

Tyttö soitti kun heäsin. Koira ei ollu tehnyt asioita yöllä sisälle. Tais olla eka kerta tai ainakin harvinainen ilmestys. Tyttö on vähän rustannut koiran ruokailuja.

Saloka, jauhelihakeitto on hyvää. Jaksoitko tehdä?

Minä en ole jaksanut tänään laittaa mitään ruokaa. Eineksen lämmitin päivällä, ja ilta mennään voileivillä.

Olen yrittänyt pestä pyykkiä. Nytkin on koneessa varmaan valmiina seuraavat pyykit. Pitää ottaa pois ja ripustaa.

Uniterapia tais loppua.

Tänään on raskas päivä. Nyt ootan tukaria ja sen jälkeen meen äitin kans isoon kauppaan, eli pitäis jaksaa kävellä vanhemmil ja takas. Takas viel tavaroiden kans. En tiä mistä kerään voimii, vaiko meenkö va hammasta purren eteenpäin toivoen että jaksan.

Tein eilen sitä soppaa. Laitoin kokonaisen kukkakaalin, muutama porkkanan, perunaa ja jauhelihaa. Mausta en sellai tiä. Kyl sitä syö.

Kaupassa meni suht ok, sain jopa jotain ostettuukin, tosin aika paljon tytölle. Mut halusin ostaa. Huomenna poikkis tulee hakee tytön tavarat. Jaksoin tulla kävellen kassien kanssa kotiin. Tosin kotona piti melkein 2 h istuu ennen ku kykeni kassit tyhjentää.

Tukarin kanssa mentiin IKEAan ja katteltiin kevään pääväriä joka ilmeisesti on vihreen säävyt. Katteltiin myös mihin tulee uusi kauppakin ensi kuussa, mihin menemme "kuokkimaan" heti.

Nyt on sit kylmä ja tärrään. Aloin taas ruuan jälkeen tärrää. KOitan nyt juua, kun en o sitäkään tehnyt tänään tarpeeksi.

Kurkku on turtan tuntunen. Mut sen kanssa pärjää, onneks.

on niin jyrän alle jäänyt olotila taas, mut tämän tiesin jo eilen. Yritän vaan ottaa tämän päivän iisisti. Ehkä huomenna on jo parempi olotila.

Heräsin jo ennen 10 aamulla. Pakotin itteni ylös sängystä,vaikka ei silmiä oikee saanu pysyy auki. Kyl ne sit aukes pikkuhiljaa. Meni yö vähän lyhyeksi, ku ei saanu nukuttuu.

Se uniterapia loppui. Tänään se varmistu. Ei tarvinut enää aamulla kirjata nukkumisia.

Eilen aloitin taas jatkaa sukkia. Ostin 4 kerää lankaa eilen, joten saan jatkettuu muutama sukan. Äiti antaa mustaa lankaa vielä, ni saan taas jatkettuu. Äitille sanoin että tarviin tyttöä tai häntä apuun joku kerta, että pääsen varastosta hakee laatikollisen lankaa. En tarvii heitä kun henkiseksi tueksi. Ketuttaa toi että ei pysty menee tonne kellariin.

Mut kaipa mä tässä jatkan kutomista ja juomista, jos vaikka sais juotuu vähän enemmän ku eilen.

Vkl vapaa tiedossa, piiiiiitkä vkl. Saan olla ihan rauhassa. Äiti lähtee ja isä menee hoitoon. EI tarvii kun murehtii sitä että pärjääkö äiti ja että isä ei saa kohtauksia ym hoidossa. TÄllä hetkellä isä on pelottavan hyvässä kunnossa.

su valmistuneet sukat sain vihdoin kuvattuu ja tiedot kirjattuu. Niistätuli ihan ok jämälankasukat kokoo 46-48 suunnitelleen.

Yö meni taas vähän jotenkuten. Tuli taas hiukan valvottuu jaheräsin jo9 aikoihin. Tai en mä silmii auki saanut, mut muuten olin hereillä. Nousin sitja yritän nyt saada aikaani kulumaan jotenkuten. Päivä tuntuu jo niin pitkältä.

Olo on tukkoinen kurkusta. Jotenkin toi kurkku tuntuu puutuneelta ja limaiselta. Pitää muistaa esoo ottaakun seuraavan kerran nousee. Muutenkin olen taasaivastellut ihan kiitettävästi.

Aamulla miettisin mikä päivä oikee on.Ekana miettisin, onko jo viikonloppu, ei ei voi olla.SIt miettisin et to-pe, mut hetke miettisin ni hylkäsin senkin. Lopulta päätin että on keskiviikko ja tuttu sanoi että se osu oikeaan. Inhottaa kun ei oo sellai kartalla päivistä. Tai kellonajasta, jollei kello olis koko ajan nenän eessä.

Mut joo, taidan jatkaa käsitöiden tekoo. KOht saa varmaan taas sukkia päätellä ja aloittaa seuraavia. LAskeminen on niin ärsyttävää.

jaaha, sitä ollaan ilmeisesti kipeenä. Aamupäivällä jaksoin jotenkuten isän viedä intervalliin ja kävellä sieltä kotiin.Matka oli raskas ja pitkä. Nyt kun oon tunnin jäätynyt ja voimat ihan poissa, mittasin lämmön ihan piruuttani. melkein 38 näytti. Nyt tarvii ottaa iisisti tässä. Nenä valuu niin että melkein nielusta saa räkää niellä pois.Kurkku on omituinen. Päätä sattuu hukan ja kroppa on kipee.TOivottavasti oon ti mennes ok, että pääsen fysioon ke. Onneks isää ei tarvii hoitaa ja äitikin lähtee mökille. TYttö jos tois mulle vessapaperia taas, ni olen tyytyväinen.

Lämmitin tossa vihdoin teetäkin tossa. Olen vettä juonut vaa, mut ei se oikee maistu. Jos tost teestä saisi hiukan lämmikettä ja energiaa. Piru kun pitäis syäkki jotain, mut ei teemieli tälläkurkulla oikee syämitään.

Hain jalkoihin yöpeiton lämmittää. Luonne ei anna mennä sohvalle maateeikä sänkyyn. Jotenkin pakonomainen tarve olla ja istua tässä tuolissa, vaikkaheikkoa tekee ja kipeetä.

Mut taidan kömpiä tähän peiton alle paremmin ja koittaa lämmittää itteäni...

lämpönousi, mut ilmeisesti on nyt pysähtynyt. Saa nähä millainen olo huomenna on. Äiti soitti ja puhu vihasesti mulle ja kiukkusesti. Ihan ku tä olis mun vika.

kuumepäivä tänäänki. nyt oon lääkkeen ansiosta kuumeton (?). hyvin se peittää alle kaikki muu olon, sillä lääkkeen jälkeen tuli 2x huonompi olotila. koitan täs syä välillä suolakeksejä. en mä montaa kerralla pysty, mut oon 2 vrk ollu syömättä, ni pakko kokeilla jotain syä.

Surkee olo. Heräsin tunnin nukkumisen jälkeen siihen että toinen nenän limakalvot sattuu. Nyt oon 30 min aivastellu tässä, et helpottais. Kuume pysyy onneks hallinnassa ilman lääkettä. Ehkä alle 38 asteessa. Pitäis varmaan yrittää koittaa nukkua taas.

Parane pian, saloka! Me ollaan menossa katsomaan asuntoja, ja tehtiin juuri välilasku kentälle, jossa pitää odotella pari tuntia ennen seuraavaa etappia.

On mennyt monta päivää. Yritin tehdä töitä ja teinkin. Väsyneenä ja huonosti jaksoin. En jaksanut sitten edes tänne tulla kirjoittamaan.

Tänäänkin väsyttää. Kävimme tytön kanssa syömässä pitsat. Tänään ei tarvita enää ruokaa.

Lumityöt uuvuttavat. Inhoan lunta. Saisi sataa vettä vaikka joka päivä, mutta en jaksa lumitöitä.

Saloka, toivottavasti paranet pian! 💛