Pesukoneessa on jotain vikaa. Se jättää viiruja valkoiseen pyykkiin. Tai ehkä kone on liian likainen. Pitäisi puhdistaa se. En millään jaksa. Tuntuu, että ihan äskettäin yritin puhdistaa tiivisteiden väleistä ja ties mistä sitä. Toivottavasti se ei ole hajoamassa.

Yritän saada vielä viimeiset pyykit kuivumaan, olivatpa likaisia tai puhtaita.

Lepoa olen antanu kropalle tänään. Torkahi jopa sohval päivällä. Tosin alle 2h.

Käsitöitä oon yrittäny tehä, mut asento on ollu hakuses. Mut oon saanu jotain tehtyy sentään.

Aamulla pitää mennä äitin pyykit pesee ja laittaa vuodelaatikkoon tyynyt ym. Täytyy toivoo ettei ulkona ole liukasta. Sit ku tuun kotiin, tarvii roskat viä. Nakkikeittoa tehä ja jne. Työntäyteinen päivä siis. Täytyy toivoo ettei kroppa kipuilis pahasti huomenna.

Olen ku nukkuva rukous. Meen koht nukkuu, et saan herätä parin h sisällä valvomaan. Keksimään, miten saan itteni uneen taas.

Tyttö oli taatalle vieny sairaalaan keskikokoisen nallen. Nyt taatal on oma, eikä tarvii sairaalalta lainata. Tyttö oli hedelmiä syöttäny taatalle vähän. Oma-aloitteesta. Taatal ollu vähä huono päivä tänäänki. Toivottavasti huomen on parempi ku arki tulee. Äiti ehkä soittaa huomen hoitajille ja kysyy miten on menny. Ei isän sanaan voi luottaa 100%.

Äitiä auttamassa. Käytiin kaupassa jo ja mul on toinen koneellinen pyykkiä koneessa. Ollaan etitty ja mietitty, mihin kaaos on jouluna yhden lelun pistäny. Sisko olis tullu vaatteita hakee, mut oon äitillä. Huomenna katon, jos lähen siskon ja äitin kans isoon kauppaan.

Aamul äiti joutu jarruttaa mun tuloani, olisin pimeellä tullu. Lopulta sain luvan lähtee n. 9 jälkeen.

Yö oli taas pelkkää valvomista. Tuntu ettei siitä tuu loppua ikinä.

Ke vois miettii, jos kotona pesis omat pyykit.

Tytöltä tuli lisää pyykkiä. Pesukone toimii edelleen jollain tavalla. Kai se pitäisi puhdistaa. En ole vielä saanut aikaiseksi.

Tein lihamakaroonilaatikkoa aamupäivällä, vaikken millään olisi jaksanut. Oli kyllä sitten hyvä, että oli kunnollista ruokaa valmiina, kun tyttö tuli.

Nyt on jaksavaisempi olo, jonka kestosta ei tiedä. Yritän tehdä välttämättömiä asioita, ennen kuin taas väsähdän kokonaan.

Jollei huomen iske kova väsy, ni meen kauppaan. Käyn kattomassa paitoja itelleni. En uskalla olla varma, etten pety.

Sain aamupäivällä hoidettuu äitin asiat. Palkaks äiti tyhjenteli pakastinta. Sain ottaa mitä halusin.

Nyt ootan et peli alkaa. Makaan sohval 2 paksun peiton alla. Silti on kylmä. Tyttö sano et jos on väsykylmyyttä, ni ku mul on väsykipuakin.

Pitäis aloittaa lääkitys, mut en saa va aikaiseksi. Tuntuu et pärjään ihan hyvin, tai no eiliseen harhaan asti. Mut kumminki.

Otin kuvan ittestäni ja lähetin tutulle sen. Vastaukseksi tuli et näytän kamalan väsyneeltä. Sanoin et en sit ihmettele sitä, et äiti kysyy nykyään, jaksanko.

saloka kirjoitti:
Taisin tehä itelleni uv lupauksen. Taidan jättää alkon. Heitän loput pullosta viemäriin. Ei tee enää mieli pakkojuottaa itteäni. Tuttu ei tätä ymmärrä, eikä hyväksy. Täytyy kattoo juonko enää. Tällä hetkellä pelkkä haju saa pahan olon. Mietin vaa, miten täst eteenpäin juhlin uv:ta ja synttäreitä, ku ei ole alkoa.

 

Kuulostaapa viisaalta - yksin juominen (varsinkaan) jos siitä ei tule hyvä mieli ei kannata eli korkki kiinni vaan 😊

Toivottavasti löydät jonkin muun tavan juhlistaa tärkeitä päiviä. Ehkä esim. niiden asioiden joukosta, joita normaalisti teet muita ilahduttaaksesi, löytyisi jotain sellaista mitä tällä kertaa voisit tehdä lahjana ihan vaan itsellesi?

Purjevene, kiva kuulla että olo on nyt vaihteeksi vähän kevyempi. Onneksi olkoon makaroonilaatikko-savotan selvittämisestä! 😁

Mä yritän täällä parhaillaan muistutella itselleni että lepokin kuuluu välttämättömien asioiden joukkoon, alkaa kertyä kaikenlaista ikävää oireilua liian pitkästä jaksamisen äärirajoilla toimimisesta 😣

Nukahin n. Tunniks tai torkkusin. Sit pakotin itteni pysyy hereillä. Nyt mietin, jos alkais nukkuu jo. Kumminki herään yöllä ja mietin mitä alkaisin tekee, et saan unta taas.

Joka paikkaa sattuu. Nivelet naksuu sattuen ja lihaksia jomottaa.

Kysyn, jos sisko voi tuoda mut huomen kotiin. En jaksa kävellä. Mut jos pakko on, ni kävelen. Olen kattonu mainoksesta, mitä haluisin. Yhet housut ja 1-2 hupparituninkaa. Rahaa menee, vaikka ovat alennuksessa. Ruokaa en tarvi, enkä herkkuja. Niitä mulla on. Sisko antoi 2 suklaalevyä, sellast  pientä, joka sopii mulle. Ne ovat olledt kalliit, tiedän sen.

Yö pelottaa. Miten siitä pääsee eroon? Eniten pelkään liian vähäistä nukkumista. Koska on liikaa valvonu?

En saanu tänäänkä pillereitä otettuu. En uskalla. En tunne tarvitsevani niitä, mut tiedän et tarviin niitä. Ei o ees viekkareita tullu. Usko meni. Tekikö ne va pahaa mun kropalle. Ens viikolla tukari taas tulee. Näkee mun väsymyksen ja kysyy olenko lääkkeitä ottanu.

Isän kanssa on ongelmia. Äiti on hiilenä, kun isää pidetään vuodepotilaana, vaik tiedoissa lukee ettei ole. Hoitajat toitottaa kuntoutusta, mut ei sellaista näy. Isä ei o taas koittanu ku la viimeks vissiin kävelyy ja sillon menny ehkä huonosti. Mulla on syyllinen olo. Miksen jaksanu nostaa isää. Miksi en saanu sitä pytylle takas. Pelkkä ajatteleminen sitä maanantI päivää, saa syyllisyydet maksimii ja pahan oloon.

Loppu viikost pitää hernekeittoo tehä. Huomen pitää roskis viä ja pilantuneet ruuat pois jääkaapist. Huomen tarvii pullaa valmistaa (puol valmiit) ja syä jogurtti, joka menee vanhaksi. Makkarii pitää siivoilla jossain vaiheessa. Lakanat pitäis vaihtaa. Suihkus täytyis käydä. Paljon on asioita, mitä pitäis. Yksin on vaikeas alkaa niitä tehä. Tänää oli helppoo ku voi äitin kans koneen väliajan olee ja äiti piti kiireisenä. Mikdi oon näin saamaton?

Sain vähän paremmin nukuttuu. Vaik heräsinki yöllä moneksi tuntii.

Nyt on olo et haluu nukkuu, mut ei voi. Tunnin sisää mut haetaan ja lähetään kauppoihin.

Äitin ja siskon kanssa oli vaihteeks ihan ok:ta olla kaupoissa. AInut on, että joutuu varoo sanoja ja tekoja siskolle. ELi tytön koirasta ei saa sanoo eikä esim. leluista näyttää mitään. Piti miettii, miten purulelut saan kassan läpi, niin ettei sisko huomaa. En tiä kuinka kauan tarvii tälläi piilotella.

Mut muuten ostin itelleni hupparituninkan (toivon että menee) ja gollarit (toivon kans et menee). Suklaamoussea, herkutteluun. JA muuta pientä syötävää. Rahaa meni aika paljon, mut noi vaatteet makso aikast paljon, vaikka oli tarjouksella.

Äskö söin eilistä nakkisoppaa. Huomiseksi olis vielä. Kohta pitäis mennä ne pullat laittaa uuniin, ettei mee jääkaapissa huonoksi.

Olen va ni turkasen väsy. Jos pysähyn, nukahan/torkahan. Pankissakin meinasin torkahtaa. Onneks tyttö soitti ja menin ulos juttelee hänen kanssa. Pitää va jaksaa iltaa asti kunnialla eteenpäin ja sitten vasta nukkuu.

Taidan mennä nyt paistaa ne pullat...

Otin kokeeks melatoniinin. Saa nähä auttaako se ees. Olen valmis nukkumaan, vaik kello on näin vähä. Päätin et alan nukkuu sillon ku unettaa. Valvon kumminki yöl. Saan ees hiuka nukkuu joskus.

Olen taas koko illan aivastellu ja niiskuttanu. Toivottavasti joku häiriö va nenässä.

Ylihuomenna ajattelin tehä hernekeittoo. Pitää huomen laittaa likoo hernet jo.

Pää on ihan jumissa. Paree kai laittaa maate jo...

Alku yön valvosin, mut keskiyönnä nukuin 6 asti. Mun piti tuvalle mennä, mut en jaksa. Yritän suihkuun jaksaa mennä, ku täst heräilen ja voimistun.

Olen ni väsy.

Tänään käytiin syömässä valmista lounasta buffetista. Syötiin molemmat kunnolla tytön kanssa. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut laittaa ruokaa päivällä.

Nyt väsyttää jo. Lueskelin lehtiä. En oikein jaksa keskittyä enää mihinkään. Pitäisi siivotakin, mutta en jaksa. Pesen vähän pyykkiä.

Koko päivän veto on ollu pois. Alkuillasta tuli niin kipuväsy että meinasin hulluks tulla. N. 30 min tyynyn alla yritin tuloksetta nukkua, mut sain kivut hellittee niin et jaksoin tähän asti. Nyt oon taas ihan järkyttävän väsy ja suunnittelen nukkumista. Huomenna kumminki tarvii taas jaksaa, kun joudun menee äitii auttaa. Pe tai la menemme isää kattoo, mistä en tykkää yhtään. Jotenki ahistava paikka mennä isää sairaalaan kattoo. Olen jokusen vuoden pystyny välttää, mut nyt ei kai pysty. Hernekeiton teko siirtyy tulevaisuuteen. Pitää huomen hakee maksalaatikkoa ruuaksi.

Otin melatoniinin taas, jos se auttais uneen taas, posina.

Nä 2 pvä kun oon melatoniinia ottanu, olen ollut päivisinki todella väsynyt.

Istun äitin luonna. En tiä mitä tehä seuraavaksi. Ei oikee jaksais mitään tehä.

Kroppaan on ilmesyyny jotain näppylöitä ja ne kutiaa. Äiti antoi kortisonia tohon käteen jo.

Kokeilen ens yön olla ilma melat. Jos oisin huomenna jaksavampi.

Laitoin 2pkt herneitä likoo, saa huomenna keitellä.

Olen tänään taas aivastellu ihan kiitettävästi. Nenä valuu räästä. Olo on kipee, mut kuumet ei o.

Taidan alkaa nukkuu...