Tein ison kasvisannoksen paistamalla kasvis ja riisi-vihannespussin sisältö. Paljon se oli, mut oli ehkä liikaa.

Olo on yksinäinen ja turvaton. Pelkään iltaa. Yrtän olla ajattelematta, mut silti se tulee ajatuksiin. Mietin tai ajattelen, millä saisin sen pois, nopeiten.

Nyt yritän olla vaan. Nukuin pitkään ja sain joku 10 tuntia nukuttuu suunnilleen. Yritän ottaa rennosti.

Perhana kun se lääkäri ei ole vieläkään ottanut yhteyttä. En ole kai niin akuutti tapaus. Mä ku luulin muuta. Ei ihme että ulkona aseet ja puukot heiluu, jos lääkärit ei välitä tai ota yhteyttä, kun niille mt asioista puhuu.  Olen pettynyt.

Puhuin 48 min tytön kanssa. Puhuminen auttoi ja naureskeltiinki, mut mun naurussa oli pelkoa. Sain hänelle sanottuu et haju palasi eilen. Hän sanoi ensimmäisenä mulle, läheisistä, ettei halua olla ilkee yms, mut hän alkaa tosiaan epäillä että se on korvien välistä asiaa. Kysyi sitten että haluanko apua täällä, jos se on sitä. Sanoin että haluan. Ei mulla ole tätä kämppää vastaan mitään. Kyl me sitäkin puhuttiin että hän soittaa salaa poikkikselle ja he peittävät silmäni ja vievät mut päikkyyn niin etten tiä ite siitä mitään. Tyttö sano mul et voin ihan rauhassa mennä päikkyyn, mut sanoin siihen että älä usko sitä. En mee sinne vapaaehtoisesti.  Kyl me muutakin puhuttiin, tytön viikosta kissanhoitajana. Mut lopulta puhelu loppui siihen että tyttö meni päikylle, koska ilmeisesti mun asiat alko painaa niin paljon että hän huolestu ja sai migreenin. Tai sit se tuli siitä että häneltä loppui juominen ja vesi kuulemma on pahaa. Muutenkin hänen syömiset on menny vähän harakoille nyt hoitajana.

Silti oli ihana kuulla tytöstä. Ehkä tyttö soittaa vielä, kun selvii pääsärystä.

Aletaan elää aikaa, jollon haju astuu voimaan. En halua piruja heittää seinään, mut se on tullu aika usein klo 16-20 välillä. EIlen oli chatti ja jouduin yksinkertaisesti lähtee sieltä pois. Alan menee lukkoon siitä ja pelkäämään niin paljon, et palaako täällä tosiaan. Tuttu on sanonut et kyl toi keskellä kämppää oleva palohälytin kertoo sen sit. Vielä se on ollu ihan hiljaa ja olen miettinyt et jos hommaan tohon toiseenki palohälyyn patterin ja laittaisin sen johonki. Mulla on siis makkari tuolla ulko-oven vieressä ja sit järkyttävä makkarin kokoinen käytävä ja makkarin vieressä keittiö. Keittiön ja olkan välisssä vessa, jonka läheisyydessä palovaroitin. Ja se haju on aina olohuoneen perällä, parvekkeen vieressä. Tänään hoksasin että tosta parvekkeen ovesta tulee raitista ilmaa tähän kohtaan koko ajan, mut miksi ei eilen tullu. Kävin silloin parvekkeella ja siellä hais raitis ilma vaan. Nykyään haju on myös makkarissa, mut ei esim. eteisessä, keittiössä eikä vessassa. Eli mun turvapaikassani, sänky, ni se ei ole enää turvapaikka. Pelkään omassa asunnossani.

Anteeksi että höpötän tälläisiä täällä, mut alan ahdistuu ja yritän sitä peitellä ja kirjoittaa mitä päähäni tulee. Eniten ahdistaa että sekoan tänne. Ei ihme että äiti soittaa aamupäivällä ja kysyy miten menee. Hän ei ole sitä tehnyt. Tyttö on alkanut soittaa joka päivä.

Mä alan horista jo samaa koko ajan. Joka päivä tuntuu toistuvan ja toistuvan. EI tätä jaksa ketään, en ees mä ite. Anteeksi.

Huomenna olis tarkoitus koittaa mennä kauppaan. Saan nähä miten aamulla jaksan, vai meneekö se niin että äiti sanoo että tuu huomenna sittenkin. Niin ku tänän kävi. Ulkona on kuulemma kuuma. Ite en sitä huomaa.

Aloin pelätä oirelua, joten lähdin vanhemmille käymään. Tehtiin isän ja äitin kans pieni lenkki. Kaupasta ostin ruokaa. Nyt ei tarvii heti sinnekkä mennä.

Nyt makaan sängys puol kuoliaana. Energiat nolla. Iso varvasta alko sattuu. Huomaten ettei täällä sittenkä haise, vaikka lähties haisi vähän.

Äiti antoi lankaa, et tekisin tonttuja nyt. Onneks ne on helppo tehä ja saa melkein illassa valmiiksi, riippuu kuinka ison tekee. Sit heitin äitil et miksei joulukuusta. Äitipä innostu ja sano et joo ja siihen valot. Miksen ikin osaa pitää turpaani ki.

Lähties äiti sano, et tulisin useammin, ni isä pääsee ulos. Yksin hän ei uskalla lähtee.

Saloka, se on tuttua minullekin, että omassa kodissa voi pelätä jotain, niin kuin noita hajujuttuja. Minulla kauhut liittyy aina johonkin muuhun kuin hajuihin, mutta kuulostaa muuten kyllä tutulta tuo kaikki, mitä kerroit. Se ei silti tarkoita, että koko asunto olisi kelvoton tai turvapaikka ikuisesti menetetty. Välillä se vaan lainehtii sillä tavalla. Se varmaan tuntuu huolestuttavalta. Ainakin minua aina huolestuttaa, kun kauhut liittyvät omaan kotiin.

Tänään on ollut kohtalainen päivä. En ole saanut oikein mitään tehtyä, mutta ei ole ollut niin paljon ahdistustakaan.

Saloka, sait paljon tehtyä, jos kävit vanhemmillasi ja lenkilläkin. Ei ihme jos väsyttää.

Väsynyt olo on. Mietin, pitäisikö kastella pihalla kasveja nyt illalla vai vasta aamulla. Helposti aamulla menee sängystä nouseminen niin pitkään, että on ehtinyt tulla jo kuuma päivä. Ehkä yritän nyt vielä illalla antaa niille vähän vettä.

En ole jaksanut useampiin kasveihin vaihtaa multaa. En ole oikein mitään jaksanut.

En tiedä, mitä huomenna tekisin.

Tyttö haluis et muutan vaikka hänen naapuriin. Sanoin etten voi, sillä täällä pitää olla joku mummin apuna. Tyttö oli mummille ehdottanu muuttamista myös.

On ihan ok olo, mut hikinen. Hikoilen ku sika. Huomaan etten taaska o juonu tarpeeksi, vaik tuntuu et pullo on koko ajan suussa. Haluaisin jo nukkuu, mut en uskalla. Jos uni katkeekin keskellä yötä.

Tyttö pääs vihdoin kotio. Alko 2 viimistä päivää jo tottuu kissaan ja tulla toimeen sen kans.

En yksinkertaisesti tiä mitä teen. Makaan sängys äksänä. Miettien, ottaisko kirjan vai ei...

Väsytti aamulla kauheasti. Kirjastosta on tullut yksi kirja, jonka kävin äsken kävellen hakemassa. Matka ei ole pitkä, mutta oli vaikeaa jaksaa kävellä takaisin kotiin. Jalat on ihan puhki.

Huh huh, kun hikoiluttaa. Söin ruuan äsken. Kai tämä tässä tasaantuu, joskus.

Sain yöllä nukuttuu just ja just hyvin. Nousin vasta 12.30 kun oli kamala vessahätä.

Mitäs tänään, en tiää. Kai mä alan kohta joulukuusilankaa ettii ja ohjetta kirjoittaa. Sit ku hiki vähän laskee.

Tänään on taas huono päivä. En saa mitään tehtyä. Mikään ei kiinnosta yhtään. Luin kirjastosta hakemani kirjan. En ole tehnyt mitään muuta tänään. En tiedä miksi väsyttää näin paljon.

Tämä päivä lusittu, tekemättä mitään. En tiä mikä on saanu voimat näin pois. Äiti jo luuli et harhoihin olen menny, mut korjasin hänelle heti ettei, va voimat on menny. Nukuin n. 30 min päikkäritki. Nyt makaan sängys miettien, mitä tekisin. Samperin pikkukärpänen ekana yritti nenään ja sit tais mennä suuhun kesken puhelun tutulle. Ei o ainakaan sen jälkeen näkyny. Ja kurkussa tuntuu kummalta.

Tyttö taistelee pyykkikoneen kanssa. Paha mun on vierasta konetta arkana opettaa. Kaiken lisäksi se on niin monerdikin etten ymmärrä mitään siitä.

Huomen ja ylihuomenna on salaattipäivä. Pitääki äitil soittaa.....

Aamulla kaikki oli okei, mut sit aloin haistaa. En tiä tuliko rapusta tai mistä. Tiesin et äiti tulee kohta. Äiti tuli. Käskin haistaa makkaria. En tiä kävikö ikinä siellä. Laittoi ainakin TAAS ristivedon. Eihän silloin täällä haista mitään. En ymmärrä hänen käytöstään mua kohtaan.

Nyt yritän vaan saada itteni jotenki kondikseen. Taidan mennä tekee ryynärisalaattia. Mitä tässä muutakaan voi.

Kävin kaupassa ja ostin pari pyyhettä. Heitin pois rikkinäiseksi kuluneen. Kerrankin sain aikaiseksi hankkiutua eroon jostain loppuun kuluneesta. Yleensä säästän kaikkea loputtomiin siltä varalta, jos huonompana pyyhkeenä tarvitsee.

Löysin myös pari halpaa kukkaruukkua, jotka sitten lopulta ostin, vaikka ne eivät ihan sellaisia olleetkaan mitä olin etsinyt. Olin toivonut löytäväni vähän toisen värisiä. Nämä olivat valkoisia.

Pesin hiukset. Tuli parempi olo. Laitoin myös pyykkiä koneeseen. Pitäisi vielä jaksaa ottaa ne pois sieltä ja ripustaa kuivumaan.

On levoton olo, vaikkei mitään erityistä ole tapahtunut. Pitäisi varmaan ottaa jotain iltapalaa. Kohta voi onneksi mennä nukkumaan. VIelä ei väsytä niin, että uni tulisi. Yritän lukea tai etsiä telkkarista jotain katsottavaa.

Kävelin pienen lenkin ulkona. Huimasi ja väsytti mutta pakotin itseni. Sitten söin aamiaista. Nyt on tyhjä olo. Päivä ei lähde käyntiin. En tiedä mitä tänään teen vain teenkö mitään. Olen väsynyt huonoon oloon.

Masentaa ja väsyttää. En saa mitään tehtyä. Melkein nukahdin äsken pelkästä masennuksesta, mutta ei sittenkään tullut uni.