Eipä ole kahteen päivään käsitelty viestejä täällä. Ehkä kaikki moderaattorit viettävät lomapäiviä perheidensä kanssa. Ihmisten elämät ovat niin erilaisia.

Minusta ei tunnu yhtään lomalta eikä kesältä. Ahdistaa enemmän kuin talviaikaan. Syksy ja talvi ovat helpompia kuin kevät ja kesä.

Kamalan ahdistava olo on. Yritin kaikenlaista tehdä olon helpottamiseksi. Ahdistusajatukset vaan puskee läpi.

Viime yönnä nukuin vähän enemmän, mut silti pankkiin jäi velkaa.  Kyl tä tässä menis, jos maha ei olis alkanut oireilla. 2-3 päivää oireillut ja epäilen että johtuu palvikinkusta, jota ostin. Eilen söin loppuun sen, joten ehkä huomenna rauhottaa. Olo on aika heikko, ehkä jonkin asteinen nestevajaustakin ilmassa. En o vissiin tarpeeksi juonut pariin päivään.

Olen miettinyt, millaisia synttäreitä haluaisin viettää, mihin ei ole mahdollisuutta. Haluaisin olla kivan kaveriporukan kanssa jossain mökillä ja  pidettäis hauskaa. Grillattais ja ehkä nautittais jotain ilolientä. Puheltais kaikkea ja oltais  iloisia. Tulisi olo että olis hyväksytty ja olo olis iloinen ja rauhallinen. Mut se ei ole mahdollisuus. Siinä on niin paljon muuttujia.  Mun täytyy viettää va ne yksin iloliemen kanssa. Jos siis olen kotona.

Toi pupu mitä olen tässä hiljaikseltaan tehnyt, on 50 cm kokoinen. Tuli hiukan iso.

Paistoin itelleni pakastekasviksia. Laitoin suolaa aika reilusti ja se maistu, mut ei silti ollu pahaa.

Nyt mietin oonko psykoottinen. Haistan taas sen tutun hajun. TOsin tällä kertaa lievempänä. Mä en tiä mitä mä alan kohta tekee sen hajun kanssa. Oonko mä niin psykoottinen tai muuten sairas. KOhta otan tavarat ja painun vanhemmille evakkoon. Harmi va et tarvii yöllä olla kotona. MÄ alan tosiaan pelkämään. TÄ ei oo yhtään hauskaa.

En oo mitään tänään tehnyt. IStunut ja ollu koneella ja telkkarista tullu jotain. Oon saanut puhuu tytön kanssa. Äiti on soittanut. Tutun kanssa olen puhunut.

Huomenna yritän vihdoin mennä suihkuun. EN siis ole sinnekään päässy. Piti silloin ke mennä jo. Kukkia tarvis kastella, mut ei riitä voimia siihen.

Uusi ankea aamu. Heräsin jo varhain, mutten olisi millään jaksanut nousta sängystä ylös. En haluaisi uutta päivää. Se tietää uuvuttavia velvollisuuksia. Ruokaa pitää laittaa.

En keksi mitään, mitä tekisi yhtään mieli tehdä. Väsyttää kaikki. Inhoan kesää ja taas uuden viikon alkua.

Purjevene kirjoitti:
Eipä ole kahteen päivään käsitelty viestejä täällä. Ehkä kaikki moderaattorit viettävät lomapäiviä perheidensä kanssa. Ihmisten elämät ovat niin erilaisia.

Minusta ei tunnu yhtään lomalta eikä kesältä. Ahdistaa enemmän kuin talviaikaan. Syksy ja talvi ovat helpompia kuin kevät ja kesä.

Hei,

Pahoittelemme erittäin pitkää viivettä moderoinnissa! Ja olemme pahoillamme myös siitä, että se on varmasti aiheuttanut mielipahaa.

Moderaattoritkin ovat vain ihmisiä ja välillä tapahtuu inhimillisiä erehdyksiä, sairastumisia yms.

Nyt moderointitahti on kuitenkin palannut ennalleen.

Harkitsen, et pitäiskö mennä suihkuun kokeilemaan, miten se onnistusi tällä kertaa. Vois vaikka vähän piristyä alle 5 h unilla. Sit ku sieltä tulis ni menis pikku päikkäreille....

Sain ruuan tehtyä. Tyttö tykkäsi onneksi ja söi reilusti. Sitten torkahtelin sohvalle. Jostain syystä ahdistaa tosi paljon tänään.

Huomaatko ahdistuksen tulleen sen salpaavan jollain lailla hengitystäkin? Vai onko se huomaamaton tunne joka hipaisee? Jostain syvältä päivätajunnan tavoittamattomista?

Onko se enemmän yksinäisyyyttä kuin yksityistä kipua?vai toisinpäin? Tai molempia? Kuinka sitä kuvailisit?

Hirvee väsy päällä. Koko ajan yrittää silmät mennä kii ja käsistä voimat menny. Kun jaksan ees vähän, menen hakee leivät ja syön. Illalla meen ehkä ajoissa nukkuu, kun aamulla on aikainen herätys. Ehkä mä meen nyt hakee ne pirun leivät ja teetä....

Keskustelua, ahdistus on välillä fyysistä. Se puristaa rintaa, iskee kipeästi keskiselkään tai saa koko kehon jännittymään. Välillä se on hirveää pakokauhun tunnetta, jota voi kestää tuntikausia tai päiviä jos sitä mikään ei katkaise. Jos jokin katkaisee, se alkaa taas uudelleen. Se ei koskaan mene ohi.

Tänäänkin on huono olo ja ahdistaa. Inhoan kesää.

Koska kaikella on alkunsa ja loppunsa, toivotaan että niin on ahdistuksellakin.. Hyvä kuitenkin että välillä on oloja ilman ahdistavaa puristusta. Kenenkään ei soisi kärsivän menneistä, tulemassa olevista tai näinä hetkinä olevista ahdistavista oloista. Vapaa kuin tuuli-oloon voi olla matkaa, mutta itsestä käsin jos huomaa/voi tiukasta olosta jotain antaa pois, se matka voi lyhentyä hetkiin. Ajoittain olla kuin irti, niitä oloja itseen on kertyny, ja siksi kyselin vaikka muistissa kyllä on kun ahdistus on läsnä enemmän kuin itse olen. 

saloka kirjoitti:
Paistoin itelleni pakastekasviksia. Laitoin suolaa aika reilusti ja se maistu, mut ei silti ollu pahaa.

Nyt mietin oonko psykoottinen. Haistan taas sen tutun hajun. TOsin tällä kertaa lievempänä. Mä en tiä mitä mä alan kohta tekee sen hajun kanssa. Oonko mä niin psykoottinen tai muuten sairas. KOhta otan tavarat ja painun vanhemmille evakkoon. Harmi va et tarvii yöllä olla kotona. MÄ alan tosiaan pelkämään. TÄ ei oo yhtään hauskaa.

En oo mitään tänään tehnyt. IStunut ja ollu koneella ja telkkarista tullu jotain. Oon saanut puhuu tytön kanssa. Äiti on soittanut. Tutun kanssa olen puhunut.

Huomenna yritän vihdoin mennä suihkuun. EN siis ole sinnekään päässy. Piti silloin ke mennä jo. Kukkia tarvis kastella, mut ei riitä voimia siihen.

Tuosta hajusta Saloka. Miten kauan sitä on ollu? Tuoko se mieleen jotain ikävää koettua, vai onko se niitä kerrostaloasumisen pulmapuolia kun jotkut tuulettavat käytävään?

Olen pitkään ollut vaiti kun olen ollut voimaton kirjaamaan mitään.

Joskus tuntuu kuin aika ois seisahtunut ja itse kuin vieras ovella ihmettelisi asuuko täällä kukaan. Muistan sellaisen ajan.

Virkistävää suihkua toivotan sulle!

KÄytiin tukarin kanssa alppiruusupuistossa kiertelemässä. SItten mentiin kauppaan ostaa mulle loppu viikon juotavat, etten menis huonoon kuntoon kun luvattu lähelle 30 astetta. Ostin samalla pilttiä ruuaksi, mut äskön ku söin niitä, alko suuta polttaa ja nyt on hiukan huono olo. Se huono olo on sitä mitä aina on ruuan jälkeen. Pitää va kestää tämä. Ostin myös uutta colaa maistiaiseksi. Jotain missä ei ole aspartaamia ja sokeria. Kasviksia tuli pakkaseen hiukan ja MANSIKOITA torikojulta, kaupan eestä. TÄytyy tä paha olo sada pois, ni sit voi maistaaa mansikoita.

Olo alkaa väsyy . Olin aamulla tosi vasy ku tukari tuli, mut piristyin ulkona. Nyt mulla on keittiön ikkuna auki, ni tuulettuu kämppäkin joskus. Jossain vaiheessa pitää roskapussi viä haisemasta pois. Muutenkin tämä kämpän siivous olis kiva tehä. JOs saisin hiukan voimia, kun koitan syä jotain.

Mietin tässä, meniskö päikkäreille nyt vaan suosiolla, ruokalevolle.

Piltti onkin hyvää vararuokaa. Pitääkin ostaa sitä taas. Se säilyy pitkään ja siitä saa nopeasti jotain syötävää. Olen pitänyt sitä varastossa, mutta nyt ei taida olla enää yhtään jäljellä.

Tarvitsin lisää lääkettä, että sain ahdistuksen alas. Toivottomia päiviä ahdistuksen suhteen.