Herättyä mietin kyllä miten oisin aiheuttanu hallaa.... miten kalliiksi tullut vetäytyminen erakkomaiseen elämään...

Mulle jäi viimesimmästä.terapiakerrasta mieleen.epämukavuusalueajatus. Kyllä sitä vaan aina kuitenkin valitsee ne itselle ominaiset tekemiset jos on mahdollisuus valita mitä tekis. Siksiköhän kun elämä ei tunnu mukavalta, vaan kolotuksia aina jossain?ja aika usein akku tuntuu tyhjenneen...

Hyvää viikkoa sulle Saloka 🌀 taitaa olla myrskytuulta rannikkoseuduilla?

Keskustelua, kiitti, ei täällä vielä tuule, mut luvattu on. Saa nähä millainen keli yöllä ja huomenna on.

Laitoin just munattoman ja maidottoman makaronilaatikon uuniin. Saa nähä mitä siitäkin tulee. Luotto itteeni on mennyt.

Tukari ilmoitti että hän lähtee pois ja tilalle tulee toinen. Sit hän sano et haisen hielle, vaikka olin dödöö laittanut. Kyl mä itekkin sen haistan, mut luulin että se on vaan mun nokas. Nyt en kehtaa missään liikkuu, ku 2 metrin päässä mut haistetaan jo. Yritän nyt alkaa aamuisin vauvapyyhkeillä putsaa kainaloita, jos se auttais ees vähän.

Olen jotenkin masentunut, mut silti energinen, TAAS. Pääkoppa on ihan sekametelisoppaa.

TYttö aloitti tänään masennuslääkityksen, saa nähä kuinka kauan hän sitä syö, taas. Ei ainakaan kouluun menny aamusta, mut ei keksinyt syytä miksi ei menny. Mahtaak sekin olla yhtä sekavassa tilassa ku mä.

Mua pelottaa tukarin vaihto, jos se ei olekaan yhtä kiva ja ymmärtäväinen ku nykyinen. Jos se on joku orjupiiskuri, ni sille en kyl ala asioitani sanoo.

Nyt on leipää, perunoita, jauhelihaa, SOKERIA ja kaikkea muuta. En sit tiä mitä mä niistä teen. Nyt toisesta jauhelihasta tuli 3 päivän loota. En tiä mitä toisesta teen. Se pitäisi olla perjantaina jotain tosi helppoo, ku voin olla kipee silloin. EN tiä mitä tai miksi ostin perunoita. TOsin voisin torsstaina tehä jauhelihakeittoa, ni voi pe vaan lämmittää. TÄytyy miettii.

Mut eipä kai täs tämän ihmempää...

Jauhelihaa pitää ittenikin ostaa pitkästä aikaa...keittoruoat on riittosampia? Vai onko se vaan tunne....porkkanapussi ja lihaliemikuutiot taas kaikki....

Kiva lukea kun teillä parempi yhteys kuin omassa perheessä, (vaikka se ehkä jtnkn nurjalta kuulostaa?) Toivoisin enemmän yhteyttä oman perheen kesken.

Keskustelua, harmittaa sun puolesta. En tiä mitä muuta pystyn sanoo.

Ei sit kauan ollu loota mahassa. N. 2h yritin kestää sitä pahaa oloa.  Pelottaa, et miten huomisen ruuan käy. Kohta lopetan kokonaan syömisen, sit ei ainakaan oksuta. Nyt en tee muuta ku juon teetä loppu illan ja ehkä koitan leipää syö. Se on ku on korvien välis pahasti vialla. Onneks huomen aamulla saa nukkuu....

olen kahen vaiheella. Syönkö enää tällä viikolla vai en. Pää huutaa EI:tä koko ajan, koska se tietää ongelmia. Mut tiedän että kroppa tarvii ravintoa tai sit meen huonoon kuntoon. Olen ihan umpikujassa, enkä tiä mitä teen. En voi kenellekkään kertoo tästä, kun kukaan ei tiedä ja eikä ymmärrä. Ainut pelastus on tä kirjoittaminen ja se, et saan ajatuksiani johonkin kirjoittaa. tai kertoa.

Tytöllä on huomenna rankka koulupäivä. Saan olla täällä valmiudessa, että hän pärjää.

Äiti ja isä tulee huomen illalla kaupunkiin.

Siskon pitäis tulla jossain vaiheessa partusoimaan mun kukkaset, noi huonosti hoidettu kukkaset. Nytkin kärsivät kuivuudesta. Jos huomenna saisin itteni sellai, että ne saisivat vettä.

JOskus, niin ku nyt, toivon etten heräisi aamulla enää. En  jaksa enää tätä elämistä. Haluaisin tosiaan jo pois. Miksi mun tarvii kärsii, kun ei siitä ole kun mulle itelleni hallaa. En osaa elää tätä elämää. Eikö pelitkin lopeteta, jos niitä ei osaa pelata?

En saa taaskaan unta, vaikka väsyttää hirveästi. Jotenkin kahlasin päivän läpi. En jaksa enää mitään, mutta unikaan ei tule.

Mulla on sellainen vaihe että, kun meen nukkuu, ni nukun suht hyvin.

Purjevene, toivottavasti sait unta tälle yölle.

Mitähän tästä päivästä tulee...

asiat menee päin mettää. Tyttö joutuu lopettaa koulunsa. Hän on murheissaan ja miettii, mitä hän alkais tekee ja mistä rahaa. Ite oireilen edelleen. Miten kummassa saan tän kierteen katkastuu. Pe tarvii olla skarppina vielä. Mä olen saanu itteni tosi liriin. Haluaisin vaan luovuttaa jo.

Saloka, hyvä että saat nukuttua!

Huono olo on. Rauhaton ja masentunut. En pysty keskittymään oikein mihinkään. Mikään ei kiinnosta. Väsyttää. Tuntuu yksinäiseltä.

Kiva kuulla saloka että olet nukkunut paremmin! Musta noi puheet että olisiko syömättä loppuviikon kuulostavat aika hurjilta 😶 Mulla on niukasti omakohtaista kokemusta paastoamisesta, mutta ajatus että sitä alkaisi tekemään painonpudotusmielessä tuntuu vähän vaaralliselta.

Mulla on viime aikoina ollut paljon mielitekoja naposteluun - tekee mieli makeaa tai äärisuolaista, ja sitten jos käyn ostamassa keksipaketin se kyllä katoaa melkein yhdeltä istumalta, vaikka tiedän ettei siitä hyvä olo tule. Ajattelin yrittää välttää herkkujen ostamista jonkin aikaa - yrittää sit käydä vaikka tekemässä voileipää kun makeannälkä iskee, ja sen tyyppistä (ns. järkeviä ruokia/välipaloja) olen antanut itselleni luvan syödä niin paljon kuin mieli tekee.

saloka kirjoitti:JOskus, niin ku nyt, toivon etten heräisi aamulla enää. En  jaksa enää tätä elämistä. Haluaisin tosiaan jo pois. Miksi mun tarvii kärsii, kun ei siitä ole kun mulle itelleni hallaa. En osaa elää tätä elämää. Eikö pelitkin lopeteta, jos niitä ei osaa pelata?

😥

Onneksi elämä ei ole peli, eikä siinä tarvitse voittaa tai menestyä. Se että taarustaa jotenkuten päivästä toiseen on tasan yhtä arvokasta kuin se että tekee uraa tai perustaa perheen, tai mitä näitä ulkoisia 'menestysmittareita' nyt onkaan... harmi ettei ensimmäisestä elämäntarinasta kertovilla päivityksillä saa yhtä paljon Facebook-tykkäyksiä kuin jälkimmäisellä.

Sä olet tietysti ainoa ihminen joka pystyy arvioimaan oman elämäsi kokonaistilannetta, mutta välillä kirjoituksistasi välittyy myös tyytyväisyyttä tai iloa muiden puolesta - olisiko ne hetket tarpeeksi?

Saloka kiitos sympatiastasi. 😗 ei tässä paljon eroa ole siihen mitä oli elää yksin yhdessä verrattuna tähän yksin yksin...

Purjevene, soroppi, keskustelua  💗💗💗

On ollu vaikea vuorokausi taas. Tyttö lopettaa koulunsa ehkä kokonaan ja sitä on pitänyt miettii, miten hän jatkaa elämää eteenpäin että pystyy maksaa terapiansa ja jne. Hänellä on viel se asunnon hakukin, mut miten hän senki hakee kun ei ole tuloja.

TYtön lääkkeenotto on vielä ainakin onnistunut. Maha hänellä on menny sekaisin täysin, mut muuten on ok. Ai niin saamattomuus vaivaa myös. Ehdotin ruokapäiväkirjaa pitäämistä. Ja sillä kattoo, mikä ruoka tai juoma ehkä tekee pahaa.

TÄnään yritän kestää pahan olon. Mä tarviin sitä energiaa huomenna. Onneksi äiti tulee huomenna saattajaksi vaikka taksilla menemmekin.

Tyttö menee poikkiksen luo tänään ja on n. 2 viikkoa siellä. TOivottavasti hän saa asiansa hoidettuu sillä aikaa.

Sain joten kuten nukuttuu viime yönnä. Voimia se ei tuonut yhtään. Heräilin kyl koko ajan. Nyt olisin valmis nukkumaan, mut koitan sinnitellä. Kohta pitäisi alkaa lämmittää ruokaa ja syödä.

Mut kaipa mä meen sen ruuan lämmittää...

Saloka, minustakin tuntuu välillä siltä, etten jaksa enää tätä elämää. Joskus on niin huono olo. Kunpa sinullakin joskus olisi parempi olo. Tällasta tämä on. Vaihtelee, ja joskus on liian raskasta.

Ikävää kuulla, että tyttösi on murheissaan koulun lopettamisesta. Voisiko hän aloittaa jonkin toisen koulun, joka ehkä sopisi paremmin? Tai löytää sellaisen työn, jossa viihtyisi ja jonne tekisi mieli mennä? Työssäkin voi oppia ja joillekin se sopii paremmin kuin koulu.

Vaikeaahan kaiken suunnitteleminen ja miettiminen on itsellekin. Varmaan nuorille yhtä lailla.

Sain sanoo tytölle just, että olen iloinen että hänellä on vähän parempi päivä tänään. En tiä johtuuko lääkkeestä tai redbullista tai mistä lie. Mut tä on tämä päivä, huomisesta ei ole tietoakaan.

Tyttö lopettaa koulunsa. Koulu ja talo on sitä mieltä. HÄn kysyy ke sairaslomaa lääkäriltä. TOivotaan että antaa. Hän ei ole työkykyinen.

Mä ite pystyin päivällä syömään ilman oksua. Olen pystynyt juomaan sen jälkeen. Vessassakin olen uskaltanut käydä. Nyt ku join teetä, ni on huono olla, mut samalla himo juoda lisää. Mut annan sen imeytyy ekana ja sitten haen lisää.

Ite olen masennuksen kourissa taas. tuntuu että joka päivä pahemmin ja pahemmin. TOssa oli pari helpoo päivää, mut sieltä oksa katkesi. jos huomenna selviin rokotuksesta, ni sit saan levätä loppu viikon, toivon ainakin.

Taidan kyl mennä sohvalle kohta lepämään...