Todellisuus on tätä että olen täynnä pelkoa, murhetta ja epätoivoa. Joka ikinen päivä. Joka ikinen hetki. Mietin että olisipa joku Jumala joka armahtaisi tai antaisi synninpäästön tai antaisi toivoa siitä ettei koko ajan tuntuisi niin pahalta. Mutta sellaista Jumalaa ei ole koskaan elämässäni ollut.
Pienenä lapsena pyysin Jumalaa avuksi vaikeina hetkinä. Rukoilin kuten pyhäkoulussa oli opetettu ja muistin laulun sanat ”Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton, Jumalan kämmenellä kaikille paikkoja on…”  Mutta kukaan ei koskaan tullut, kukaan ei koskaan vienyt pahaa oloa pois tai pelastanut minua pahuudelta. Ja sitä on riittänyt.
Olen nyt n 50 v ja pärjännyt aina aika hyvin elämässä. Sitten koin jotain 35 ikäisenä joka mursi elämäniloni. Sen jälkeen huonosti päättynyt terapia johti traumaperäiseen stressireaktioon, josta se muuttui masennukseksi ja vakavaksi masennukseksi.
Silti olen päällisin puolin pärjännyt. Hyvä työ ja komeat kulissit. Masennukseen hain pakoreittiä pelaamisesta ja alkoholista. Ja vieläkin kaikki hyvin. Kunnes kulissi on alkanut rakoilla viimeisen vuoden aikana ja ajauduin itsemurhan yritykseen 3 viikkoa sitten nukahtamislääkkeilä. Mieheni oli nokkela ja sai ambulanssin minulle.
Mutta todellisuus on sitä että en enää jaksa. Ja paikallisesta mielenterveystoimistosta ei oteta minuun yhteyttä vaikka sairaalan lääkäri on soittanut sinne jo kahdesti. Minua ei halua kukaan auttaa. Teen työni, teen kotitöitä, käyn lenkillä, ajan moottoripyörää. Pidän edelleen kulissia pystyssä niin hyvin kuin voin.
Mutta joka ikinen minuutti itku pyrkii ulos. Ahdistun välillä etten saa happea ja herään yöllä siihen että henki ei kulje. En nuku, en syö, yritän suorittaa.
Mieskin on sanonut ettei enää välitä. Herra omaisuuden haltija.
Luen koko ajan ruumiinkieltä onko näin ja huomaan herkästi että hän ei halua olla mun lähellä. Yöllä saan olla kainalossa ja sylissä. Mutta sitten yöllä taas herään etten saa happea enkä enään nuku. Katson kun hän nukkuu ja varon koskemasta etten häiritsisi hänen untaan. Joskus teeskentelen nukkuvani aamulla että hänelle ei tulisi pahaa oloa puolestani. Vaikka jos hänen ei enää välitä niin tuskin hän tuntee enään yhtään mitään siitäkään paitsi sääliä.
Kun olisi joku Jumala joka voisi armahtaa ja joka voisi ottaa minut kämmenelle, väsyneen. Olisi joku armollinen paikka jonne voisin mennä haavojeni kanssa. Jumala on pettänyt niin monesti että siihen Jumalaan en usko mihin moni muu. Sana Jumala on vain vertauskuva sille saarelle mihin haluaisin päästä. Ettei ole tätä tuskaa eikä surua, ei enää itkua eikä mustaa huomista.
Joku lääke voisi auttaa saamaan ajatuksista kiinni mutta sitäkään ei ilman hoitosuhdetta saa eikä kukaan näytä olevan kiinnostunut sitä koppia ottamaan. Osastolle en voi lähteä ettei minulta revitä loppujakin tästä elämästä. Sitten olen ihan tyhjän päällä kun työkin menee. Mieheni odottaa jotain hokkuspokkusta että tulisin kuntoon jotta voisi paremmalla omalla tunnolla jättää. Pelivelkojen vuoksi olen siirtänyt kaiken omaisuuteni hänen nimiinsä ja hän allekirjoitutti avioehdon heti sen jälkeen.
Itsemurhayritykseni tapahtuikin heti sen jälkeen. Seuraavana päivänä.  Olin etätöissä ja hän tuli käymään perjantaina kotona ja puhui jotain avioehdosta. En ymmärtänyt ihan kaikkea, meni vartti siitä ja hän soitti että nyt on aika pankissa allekirjoittamiselle. Olin ihan shokissa, sanoin että en halua jututstella siellä mitään koska tilanne on niin vaikea jakipeä minulle. Menimme pankkiin, siellä rouva pankinjohtaja ja mieheni olivat iloisissa tunnelmissa. Menin entistä enemmän shokkiin kai koska en paljon enempää muistakaan siitä. En edes tiedä mihin olen laittanut nimeni, kaikki kävi ensinnäkin niin äkkiä ja se tilanne oli ihan hirveä, siellä pilailtiin siitä tilanteesta joka oli minulle ihan utopiaa. Sen jälkeen kuljinkin ihan sumussa siihen lauantai iltaan saakka. Lauantai iltana oli vielä riita ja kovaa syyllistämistä ja haukkumista enkä nähnyt muuta ulospääsyä. Eikä se tummuus kyllä ole sen vaaleammaksi muuttunut.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 5 kuukautta sitten. Syy: kirjoitusvirhe, koeat = komeat