Onko oma perhe liikaa vaadittu?
En tiedä, missä minun pitäisi ollaa; kotona, oastolla, jossain muualla. 12 vuotta kestänyt suhteeni on lopussal. Tiedän menettäväni kotini lisäksi mieheni sukulaiset ym. Olen aina halunnut perheen ja lapisa ja se minulle on luvattu alusta asti. Noin kaksi vuotta sitten mieheni laittoi miinulle tekstiviestin, jossa pyysi, että edelleen antaisin hänelle aikaa ja vakuutti, että kyllä minusta vielä äiti tulee. Nyt miehelläni on jo kaksi lapsenlasta ja viime lokakuussa hän sanoi, ettei aio koskaan tehdä kanssani lasta. Romahdin, yritin itsemurhaa ja olin osastollla 5 viikkoa. Noin viikko sitten sovimme mieheni kanssa, että eroamme. Olisn shokissa ja sain osastopaikan. Lähdin vapaaehtoisesti pois osastolta, koska omahoitajani oli todella huono ja tiesin, etten pysty hänen kanssaan juttelemaan.
Minun pitäisi hyväksyä se, että olen 12 vuottta turhaan odottanut perheen perustamista. Perhe on mielestäni ihan luonnollinen toive. Mieheni lupaukset ovat olleet turhia. Ole odottanut 12 vuotta!!! Odottanut kiltisti uskoen koko ajan, että oikea aika vielä tulee.Nyt tuntuuu todella pahalta. >Miehelläni on jo kaksi lapsenlasta, minulla ei ole mitään. Jos ja kun eroammme, menetän kotini, yhteiset sukulaiset, mieheni lapsenlapset ym…
En voi ymmärtää, että se, mikä toisille on ihan luonnollinen iloinen asia, oma perhe, lapset, on minulle saavuttamaton unelma.
Ilman omaa perhettä ja lapsia minulla ei ole mitääm syytä jatkaa elämääi.