olen lopenuupunut taistelemaan velkojen kanssa

olen lopenuupunut taistelemaan velkojen kanssa

Käyttäjä LilyMay aloittanut aikaan 12.08.2011 klo 12:22 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä LilyMay kirjoittanut 12.08.2011 klo 12:22

Olen lopen uupunut taistelemaan perintäfirmojen kanssa, en jaksaa enää ☹️ !

Joo, sattuneista syistä pikavipit on useilla eri perintäfrimoilla nyt. Opinpahan kantapään kautta. Mutta tilanteet oli vuosi sitten semmoiset että oli pakko ottaa yksi vippi ja siitä se sitten lähti kun yritti uudella maksaa vanhaa jne ei saarnoja kiitos.

Nyt olen taistellut perintäfirmojen kanssa joka kk koska en pysty maksamaan heidän vaatimia minulle liian isoja kk eriä. Sairastuin masennukseen ja ahdistun entisä enemmän vaan joka päivä. Ajan velkaneuvontaan sain vasta joulukuulle! ( pari isompaa velkaa on menossa vasta perintään ja suoraanhan ne mennee ulosotoon. Vielä ei uossa ole mitään. Aivan järkyttävää miten aikuinen ihminen voi mokata näin pahasti. Hävettää niin ettei mitään rajaa.

Mutta, juuri taas laitoin sadannen selvityksen eräälle perintätoimistolle että saisin pienemmän kk erän, vaan eivät suostu. Kirjoitin että jos se menee ulosottoon, silloin joudun päästämään sinne muutkin eikä palkastani suurta summaa voi uo ottaa, joten se firma ei tule saamaan senkään vertaa kun eikös se uolle menevä summa jaeta kaikille perintäfirmoille sitten?

Minä en jaksaa enää!!!!!

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 12.08.2011 klo 20:16

LilyMay kirjoitti 12.8.2011 12:22

Olen lopen uupunut taistelemaan perintäfirmojen kanssa, en jaksaa enää ☹️ !

Joo, sattuneista syistä pikavipit on useilla eri perintäfrimoilla nyt. Opinpahan kantapään kautta. Mutta tilanteet oli vuosi sitten semmoiset että oli pakko ottaa yksi vippi ja siitä se sitten lähti kun yritti uudella maksaa vanhaa jne ei saarnoja kiitos.

Nyt olen taistellut perintäfirmojen kanssa joka kk koska en pysty maksamaan heidän vaatimia minulle liian isoja kk eriä. Sairastuin masennukseen ja ahdistun entisä enemmän vaan joka päivä. Ajan velkaneuvontaan sain vasta joulukuulle! ( pari isompaa velkaa on menossa vasta perintään ja suoraanhan ne mennee ulosotoon. Vielä ei uossa ole mitään. Aivan järkyttävää miten aikuinen ihminen voi mokata näin pahasti. Hävettää niin ettei mitään rajaa.

Mutta, juuri taas laitoin sadannen selvityksen eräälle perintätoimistolle että saisin pienemmän kk erän, vaan eivät suostu. Kirjoitin että jos se menee ulosottoon, silloin joudun päästämään sinne muutkin eikä palkastani suurta summaa voi uo ottaa, joten se firma ei tule saamaan senkään vertaa kun eikös se uolle menevä summa jaeta kaikille perintäfirmoille sitten?

Minä en jaksaa enää!!!!!

Kerää voimia ja kun olet saanut lisää tuulta siipien alle pohdi, mikä sinut sai ottamaan sen pikavipin josta seurasi kierre?

Tiedosta tekijöitä, jotka johtivat siihen tilanteeseen?

Jos vaan voit, kierrä sen laatuiset houkutukset, kulje ajatuksella, huomioi ympärillä olevat ihmisesi/tilanteeseesi vaikuttavat asiat, ja opettele valitsemaan parempaan lopputulokseen johtavat valinnat?

Älä menetä toivoasi.

Rahalla ostettavat asiat ovat ohimeneviä.
Keksit kyllä keinon, joka sopii sinun elämääsi; onko se marjastus/sienestys/tms joku muu vaivannäköä vaativa ponnistus.
Kaikki täällä elämässä maksaa.
Mikään ei ole ilmaista.
Raha ei kasva puussa.
Vaatii päätöstä, että tilanne muuttuu.

Velat eivät ole ylivoimainen vastus.
Toivottomuus voi olla.
Sinulla on toivo selvittää velkasi kun täällä apua kyselet!

Tartu härkää sarvista ja taistele.

Perintäfirmat elävät ihmisten ahdingosta.
Talousmaailma on kova, siinä ei armoa tunneta.
Vaikutti siltä, ettei kyse niin suurista veloista, että joutuisit velkasaneeraukseen?

Ajattele, että paljon voisit olla pahemmin syvemmällä suossa.
Ole rohkeasti halukas keksiä oma keinosi, kuinka selvität velkasi.
Kun saat selvitettyä, muista tätä velkakokemusta ja tiedosta ajoissa, ettei se toistu.

Käyttäjä majo123 kirjoittanut 17.08.2011 klo 09:58

Joo

Olen perinnässä pikavipeistä, opintolainasta, käyttölainasta, joustoluotoista....

Kaikki oli hyvin ennen viime kesää. Silloin otimme vaimon kanssa asuntolainaa ( ei tosi kovin suurta summaa) ja molemmille käyttölainaa häitä varten. Häät menivät, oli mukavaa. Tämän jälkeen tuli työttömyys, jota jatkui 3,5kk. Ei kuulosta pahalta, mutta pikku hiljaa jäin jälkeen kaikissa takaisin maksuissa. Olen tehnyt maksusuunnitelmia perintätoimistojen kanssa ja yrittänyt pysyä niissä. Olen töissä marraskuuhun asti. Olen yrittänyt hankkia uutta työtä tämän jälkeen, etten taas tippuisi työttömyyteen.

Nyt en jaksa uskoa tulevaisuuteen. Makselen näitä "nuoruuden typeryyksiä" lopun ikäni. En saa unta öisin, enkä tiedä mistä hakea apua tähän. Joskus harvoin tulee hyviä hetkiä, mutta sitten muistan taas, mihin kaikkialle olen velkaa ja mikä maksu on myöhässä.

Kovin on onneton fiilis, kun on ollut niin kamalan tyhmä ja jaksanut uskoa tulevaisuuteen. Enää usko.

- Hymyilevä itsari.

Käyttäjä siruja kirjoittanut 17.08.2011 klo 12:54

Se on kuin syöksykierre, imu joka imaisee tuo pikavippi-juttu ja velka.
Väsyyhän siinä, kun on elämässä muutakin mietittävää.
Terveyskeskus tulee mieleen ja lääkäri kun on univaikeuksia. Puhuminen ammattilaiselle joka toivottavasti ymmärtää tilanteen vakavuuden. Sos.toimistosta pitäisi tietoa saada, mihin ottaa yhteyttä kun haluaisi tehdä toimintasuunnitelman maksujen kanssa.
Voimia 🙂👍

Käyttäjä Chisu80 kirjoittanut 18.08.2011 klo 01:18

Täällä ollut ja on yhä samoja vaikeuksia..
Sen voin sanoa että jos ulosottoon menee niin siihen samaan palkasta ulosmittaukseen voidaan laittaa useampi saatava, ei niitä jaeta, se lähinnä riippuu minä ajankohtina saatavat ovat ulosottoon menneet. Itselläni oli muutama tuhat ja siinä oli viisi eri saatavaa ja firmaa. Ulosmittauksissakin on olemassa jonkinlainen järki. Se oikeasti katsotaan sinun tulojen mukaan, ja ellet saa tarpeeksi palkkaa, ei sinulta mitään myöskään peritä. Taitaa olla n.20€/päivä joka on sinun "suojaosuus ja se lasketaan 30.päivältä. Vaikka tekisit vain kolmea päivää viikossa töitä. Kannattaa tutustua noihin laskelmiin ennen kun lyöt hanskat tiskiin. Asioilla on tapana järjestyä. 🙂🌻

Käyttäjä spineless kirjoittanut 03.02.2012 klo 17:45

Hei LilyMay !

Kuinka jakselet tällä hetkellä ? Olen kanssasisaresi tässä tilanteessa. Omalla kohdallani tilanne riistytyi käsistä jo silloin, kun otin ensimmäisen luoton. Olin elänyt tiukalla budjetilla ilman velkoja ja muistan kironneeni useasti mielessäni, että kyllä tää on väärin, kun ei koskaan voi ostaa mitään kivaa tai matkustaa, kun rahaa ei jää maksujen jälkeen muuhun kun tarkoin harkittuihin ruoka- ym. päivittäistavarahankintoihin.

Retkahdin ensin useampaan luottoon ja kun luottojen lyhennykset veivät loputkin palkkatyöllä ansaitut rahani ja elämiseen ei tahtonut enää jäädä varoja, sahasin itseltäni oksan alta turvautumalla pikavippiin, toiseen...

Mätkähdin ryminällä todellisuuteen kesällä -11, korviani myöten veloissa käsistä totaalisesti riistäytyneen luotonoton vuoksi. Juuri tänään tunsin, etteivät voimani enää riitä tähän taisteluun. Toiseen korvaan kuiskii joku, joka vakuuttaa että elämä ei pääty tähän. Sinulla on nyt oiva mahdollisuus ottaa elämä hallintaasi ja kääntää tapahtunut loppupeleissä voitoksi.

Toisessa korvassa elelee tyyppi, joka on luultavimmin sitonut suukapulan hyvää tarkoittavalle, koska viime aikoina olen vain kuullut sisältäni, kuinka epäonnistunut ja typerä ihminen olen joka ei kypsemmälläkään iällä osaa elää kunnolla, vaan sotkee elämänsä totaalisesti. Myös se on luonut aikamoisen ristiriidan,että koska itse olen impulsiivisuudessani järjestänyt itseni liemeen, mulla ei ole oikeutta edes hakea apua. Olen sittemmin hakenut apua, mutta joudun käyttämään kaikki voimani itseni koossapitämiseen. Tuntuu siltä, että ei ole enää paukkuja tallella. Tiedän siis tunteesi. Tuntuu ehkä latteudelta, mutta yritetään jatkaa eteenpäin kaikesta huolimatta. Jos tunnet, että olet aivan yksin, eikä kukaan voi ymmärtää, mitä käyt läpi, tiedät nyt että täällä on yksi, joka toivoo sinulle kaikkea hyvää ja kannattelevia tuulia, etenkin niihin toivottomuuden hetkiin.

Käyttäjä helemi kirjoittanut 05.02.2012 klo 10:21

Tehty, mikä tehty.
Mutta, jos perintätoimistot eivät uusiin maksujärjestelyihin suostu, kaikki menee ulosottoon, se vaikeuttaa elämää, mutta lisävelkaa ei ainakaan niin helposti tule.
Jos asioita menee ulosottoon, kannattaa käydä sosiaalitoimistossa.
Ei elämä ulosottoon lopu, se voi muuttua, jopa paremmaksikin, pohjalta ei pääse kuin ylöspäin!