Hei Helin,

lukiessani kirjoitustasi tuli mieleeni muutama asia, joita olen joutunut pohtimaan, mutta hieman eri näkökulmasta. Sain vaikutelman, että olette tunteneet uuden miehen kanssa melko lyhyesti ennen kuin muutitte yhteen ja lisäksi erositte kumpikin tahoillanne voidaksenne elää yhdessä. Tässä asetelmassa suhteella on jo lähtökohtaisesti tosi raskas taakka; onnistumisen pakko, koska molemmat ovat jättäneet omat puolisonsa ja aiheuttaneet myös lapsille suuren elämänmuutoksen. Lisäksi teiltä on todennäköisesti puuttunut kokonaan kokemus yhteisestä arjesta ennen yhteenmuuttamista. Salasuhteesta puuttuvat kaikki arjen elementit, jotka voivat yllättää ikävästikin kun ollaan yhdessä 24/7, jolloin vasta voi oppia tuntemaan sen toisen läpikotaisin. Näistä tekijöistä olisi hyvä keskustella jo etukäteen, mutta tämä on tietysti jälkiviisautta eikä sitä suuren rakkauden onnessa tule ehkä ajatelleeksi näin tylsiä tekijöitä.

Toisinaan voi myös huomata, että ei se vaihtamalla parane, kuten sanotaan (ei ole oma näkemykseni). Onko puolisosi alkanut ehkä katua ratkaisuaan ja haikailee takaisin exänsä luo? Tai jos hänellä on jokin uusi suhde, oletko mahdollisesti ollut hänelle vetoapu päästä pois liitostaan. Monilla miehillä ei ole rohkeutta erota ennen kuin uusi kumppani on valmiina. Toivotaan, ettei tästä ole kysymys. Mutta jos vaihtaa "lennossa" on riskinä, että vanhan suhteen erotyö jää kokonaan tekemättä ja pohtimatta, mikä vanhassa suhteessa meni vikaan eikä toiminut, miksi ei ollut enää onnellinen siinä. Käsitykseni on se, että jos parisuhde toimii kutakuinkin siedettävästi ja ei ole edes ajatellut eroa ennen uuden tapaamista, tulisi eroamista ja uuteen parisuhteeseen hyppäämistä punnita todella harkiten ja käyttää riittävästi aikaa päätöksen tekemiseen.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään moittia tai loukata sinua ja ehkä sain väärän käsityksen lähtökohtatiedoista. Itse suosittelen kuitenkin avointa ja rehellistä keskustelua miehesi kanssa mm. em. seikoista ja kaikesta muustakin, mikä pohdituttaa ja tuntuu epäselvältä. Kysy rohkeasti, onko miehellä jokin uusi suhde vai mistä tosiasiassa on kysymys, sillä kaikkein raastavinta on elää epätietoisuudessa. Totuuden tietäessäsi saat ainakin rehelliset eväät miettiä, mitä voisitte tehdä suhteelleenne ja erityisesti, mitä siltä itse haluat.

Enpä tiedä, saitko tästä mitään neuvoja mutta toivotan sinulle rohkeutta ja voimia selvittää sotkuja elämässäsi, toivottavasti ne ratkeavat lopulta hyvin.

Oletko varma rakastatko häntä vai rakastumisen tunnetta?
Hän vaikuttaa hieman ailahtelevaiselta. Minusta olisi parempi koota kimpsunsa ja lähteä, ennen kuin menetät itsekunnioituksesi kokonaan. Hän sai mitä halusi ja nyt oletkin riippakivi. Jännitys on poissa, jännitys siitä ettei hän tiedä koska voit tavata jne.

Karua faktaa. Tai fiktiota. En tiedä. Mutta minusta sinun pitäisi silläkin uhalla että jäät kokonaan yksin, jättää tuo mies taaksesi. Hän tulee vain nöyryyttämään sinua, ja ero taitaa olla jo muutenkin tosiasia.

En rakasta rakastumisen tunnetta! Tätä ennen rakastuin 18-vuotta sitten.
Kysyin suoraan, että onko hänellä uusi suhde, hän sanoi ettei ole ja että hän on liikenteessä rehellisellä pohjalla. Ei halua valehdella minulle.
Luulen, että tietyllä tapaa hän ei uskaltanut lähteä edellisestä liitosta ilman minua. Mutta siitäkin hän puhui minulle suoraan.
Ongelma on se että hän haluaa nyt omaa tilaa ja aikaa enemmän kuin esim. 1-2 kk sitten ja minä olen onnellinen hänen lähellään. En tiedä onko minun ripustautuminen sairaalloista vai miksi hän yht.äkkiä haluaa enemmän tehdä yksin. Se vaan satuttaa koska ennen hän lähti aina mukaani ja minusta se oli ihanaa😍 yksi syy siihen että olen takertunut häneen, on se että paras ystäväni katosi eron myötä ja olen aika yksinäinen. Ystäväni piti huolen että kertoi kaikille jotka kuului lähipiiriini miten olen petturi yms.. ja siksi en uskalla enää luottaa ihmisiin. Oli niin kova kolaus että hyvä ystäväni kertoi asioita joita olin puhunut luottamuksella eteenpäin.
Pitäisköhän mun vaan kylmästi kehitellä omia menoja ja antaa sitä tilaa? Ehkä hän sitten huomaisi ettei ole kaiken napa ja minä en ole aivoton perässäroikkuja. Toisaalta hän on välillä tosi mustasukkainen ja kyselee että olenko ollut nätisti yms.. selvästi kuitenkin välittää minusta. Joten todella ristiriitaista.
Se on totta, että meillä on suuri paine onnistua. Muuten sotkemme taas useamman lapsen elämän, sillä nyt lapset ovat sopeutuneet tähän elämään.
Mutta haluan yrittää koska oikeasti rakastan tätä miestä suuresti!

Helin, kuten sanotaan, että miehet ovat marssista ja naiset venuksesta, niin miusta se pätee siunkin tilanteeseesi hyvin. Miehet, kun eivät aina osaa sanoa asioista ennen, kuin se heitä jo suuresti ärsyttää (sama pätee myös useaaan naiseenkin) ja asian julki tuonti voi olla hyvinkin ei ystävällistä. Nyt, kun rakkaasi on näyttänyt siulle korttinsa avoimesti, eli häntä ahdistaa olla 24/7 kanssasi, niin nyt jos koskaan kannattaa yrittää ottaa omaa aikaa ja tehdä asioita ilman nykyistäsi. Ilman, että kerrot kaiken pilkulleen mitä olet tehnyt tai tekemässä, niin jätät pienen mystisyyden itseesi. 😉

Tiedostat sen jo onneksi, että entisen ystävä piirisi takaisin saanti on vähintääkin vaikeaa, niin nyt on hyvä mennä eteenpäin ja alkaa tutustumaan uusiin ihmisiin joista voisi ehkä jonain päivänä tulla uusia kavereitasi ja ystäviäsi. (:

🙂👍..sinähän tiedät itsekkin miten menetellä, kehität niitä omia menoja ja juttuja.
Ei sinun tarvitse olla aina kotona miestä odottamassa, vaan joskus voi mieskin odottaa sinua.

Nainen ristiinnaulitaan usein, jos hän on pettäjä, mutta tuntuu kuin miehille sekin on hyväksyttävämpää.

Miksi sinun tulisi olla miehesi kanssa 24/7? Etkö yhtään kaipaa omaa rauhaa? Keksi niitä omia menoja, mene vaikka lenkille ja nauti luonnosta tai aloita zumba tai mikä nyt ikinä kiinnostaakaan 🙂 Ei miehesi kuulu olla elämäsi napa, toinen ei saa olla vastuussa onnellisuudestasi, vaan sinun itsesi tulee olla se vastuunkantaja. Anna ihmeessä sitä tilaa miehellesikin kun hän selvästi sitä kaipaa🙂 Eiköhän loppu ratkea itsestään jos on ratketakseen. Tsemppiä🙂🌻