Olen vielä tämän päivän kotona, huomenna kouluun.

Olen miettinyt kaikenlaista, ja kirjoitellut Twitteriin. Nyt ymmärrän jopa paremmin tämän kaikenlaisen jota olen miettinyt. Eihän sen pitäisi minulle kuulua, mutta en osaa olla sen kaikenlaisen ulkopuolellakaan. Toisaalta minulla on harha aistimuksia asioista joista ei ole minulle kerrottu. Olen vain niin tunneherkkä. Sen verran aiemmin tajuan asioita että voisin saada siitä vainoharhoja, kuin asioita sitten käsitellään( minusta riippumattomasti.)

Kelalta odotan päätöstä, mutta en ole varma tuleeko se paperisena kotiin asti postissa.

Olin ollut huolimaton täyttäessäni kelan kaavakkeen, nyt minun täytyy odottaa että saan oikean kaavakkeen postissa, jonka olemassa olosta en ollut edes tietoinen, ja sitten pitää täytää oikea kaavake. Toivottavasti kela lykkää täyttämäni kaavakkeen käsittelyä sen aikaa.

Hyvässä mukana. Sain täydennettyä kelan hakemukseni. Nyt pitää vain odottaa käsittelyä.

Koulussa on aika pitkäveteistä nyt kuin on Englantia koko viikko. Kaipaan aulapalveluun tai työskentelemään excel-ohjelman parissa.

Yöunelle tuli stoppi. Ja heräsin.

Olen miettinyt vähän tuota kuinka väärin minut on ymmärretty vuosien varrella yhteiskunnan jäsenenä, joka on äänestänyt jonkinlaisin motiivein vaaleissa, sekä saamatta kuitenkaan tahtomansaa palvelua menemään läpi byrokraattisista syistä, kun on kyse terveydentilasta.

En ymmärrä, kuinka kaikki asiat mutkistuivat ja muuttuivat aivankuin itsestään toisenlaisiksi, ja koskivat läheisiä, eivätkä hyväksyttävällä tavalla. Enkö voi koskaan saada tahtoani lävitse ilman väkivaltaa, tai henkistäväkivaltaa. Miksi minun tulevaisuuteni on aina samanlaista auraamista, jotta talvella päästäisiin lumihangesta.

Kirjoitit, Pikemiten, viimeksi viikonloppuna... Mitä sinulle nyt kuuluu? Minkälaisia opintoja teet tällä viikolla, oletko aulassa?

Miten sinulla sujuu englanti noin niinkuin oppiaineena? Mä oon kielissä tosi huono. Sanavarastoni on suppea ja kielioppini heikko. Englannilla tulen juuri ja juuri toimeen, ruotsi on ihan toivotonta. Olen kuitenkin saanut suoritettua nuo kurssit pakollisina. Kävin alkuun tukikurssit ennen kuin pääsin varsinaisille kursseille. Ja läpi mentiin silti opettajan hyväntahtoisuudesta ja siitä, ettei kannata jättää opiskelijaa roikkumaan yliopistoon vain vieraiden kielten vuoksi.

Hei JP.

Olen taas ollut aulapalvelussa aamupäivät, ja iltapäivät tehnyt excel-tehtäviä, tänään oli vuorossa prosenttilaskut, jotka eivät meinanneet onnistua minulta.

Keskiviikkona menemme Oittaalle Ulkoilemaan, meillä on ulkoilupäivä.

Unohdin tänään ottaa kännykän, pipon, ja kahvia mukaan kouluun, heräsin niin myöhään etten paljoa kerinnyt tehdä mitään, kuin piti lähteä, ei ollut kello soimassa.

Ulkoilupäivä meni hyvin, vähän satoi vettä, mutta otin valokuvia metsästä.

Minua on vaivannut kummallinen ajatuksenjuoksu, jota on vaikeata pitää omanansa, ihankuin joku olisi ajatellut minua. En tiedä kuka, mutta ajatukset ovat kovin rajoittavia, enkä saisi ajatella niiden aikana mitään erillä tavalla. Ne ovat kuin " Glub " ja " Blub " ajatuksissani.

Mun on ollut tarkoitus kysyä, onko sulla jotain sivupersoonia tai vastaavaa? Olet joskus aiemminkin sanonut jotain sensuuntaista, että et koe olevasi itse se joka mielessäsi ajattelee. (Kerrot jos haluat, ja jos et halua niin en ota asiaa uudestaan puheeksi).

Ulkoilupäivä kuulostaa kivalta (oletan nyt että se oli koulun puolesta, korjaa toki jos olen väärässä), oliko siellä jotain ohjelmaakin vai saitteko vain viettää vapaasti aikaa luonnossa?

Hei soroppi.

En tiedä onko nuo luokiteltuja harhaaistimuksia, vai ajatuksienkalastusta hiljaisilla vesillä, vai ovatko ne jotain sivupersoonia joita on vaikeata käsittää oikealla tavalla. Joka tapauksessa on ollut vaikeuksia ajatella asioita kuin nuo ovat silloin heti toista mieltä siitä mitä ajattelen ja rajaavat ajatuksiani omiin uomiinsa sopivimmaksi, jolloin saatan tulla asiasta aivan päinvastaiseen mielipiteeseen kuin muuten tulisin. Suurin syy tähän on sukuvietti.

Jos Psykiatrian tarkoitus olisi Mene Itseesi?

Millaiseksi elämä muodostuisi siinä yhteydessä? Tulisiko elämästä mielekkäämpää? Millaisista asioista joutuisi luopumaan kokonaan? Millaiseksi ihmiseksi tuntisi itsensä? Olisiko tyytyväinen itsensä persoonallisuuteen? Entä ulkoiseen muotoonsa ja terveyteensä?

Hyvää viikonloppua! 😀

Olen pohtinut asioita Moniäänisten sivuilla, tervetuloa kommentoimaan.

Naapureiden kanssa tulee juteltua, kuin käy tupakalla ulkona yhtäaikaan! Puhutaan kaikesta!

Koulupäivä. Nyt on ruokatunti, olen jo syönyt.

Eilen en ollut koulussa. Psyyke.

Olen tänään aika väsynyt, mutta yritän jaksaa vielä pari tuntia.

Illalla tuli taas mietittyä asioita moniäänisten sivulla! Yhtä kaikki lopputulos ei siitä taida miksikään muuttua! En vain ole kovin romanttisesti diaknosoitu ihminen, ja naispuoleinen!