Sattuneesta syystä työ usein päättää miten vietän pääsiäisen. Mutta aina siihen joku vapaa sopii. Kyllä minä kerran pyrin kirkossa käymään. Voisi melkein sanoa että riippuen siitä minkä päivän kirkkoon kerkeää, että minkäteemainen pääsiäinen tulee. Onhan se fiilis aina erilainen meneekö kiirastorstaina vai pääsiäispäivänä. Pääsiäinen on kyllä minulle tärkeä ajanjakso siksi että niinä 4-5 päivänä käydään läpi koko itsen pahuus ja hyvyys ... ja heikkous.
Kyllä minä usein olen miettinyt että pääsiäinen on ihmisen syväluotaus. Ryhmänä saatamme tuomita yksilön hänen erikoisuutensa takia (tätähän on tutkittu että koetilanteessa auktoriteetin vaikutuspiirissä yli80% ihmisistä antaa kuollettavan sähköiskun kun häneltä sitä vaaditaan) minusta sitä pitää miettiä omalla kohdalla, että nouseeko vääryyttä vastaan. Kuinka helposti myymme arvot rahasta (Juudas) , epäilemme kuin Tuomas ja kiellämme turvallisuuden tai epävarmuuden vuoksi periaatteemme. Mutta toisaalta osaamme surra "puhtaasti" ja katua, ja vaikka olisimme tehneet väärin voimme jatkaa elämää ja anteeksiantoa on. ...
No ihan vähäpätöinen ei tietysti ole lasten pääsiäinen kun yleensä pääsiäispupu on käynyt piilottamassa munia ja aina silloin jättänyt jotain jälkiä - vaikka pientä sotkua - jälkeensä. Riemunkiljahduksia tulee kun suklaamuna on tupsahtanut kaktuksenjuurelle tai lelulaatikko on levitetty kaikki lattialle ja pohjalla on vain pääsiäismuna.