Miten päästä yli vihasta, masennuksesta ja kostonhimosta?
Seurustelin lähes vuoden miehen kanssa johon olin todella ihastunut, varmaan rakastunutkin jossain vaiheessa. Pari suhdetta oli ollut ennen häntäkin, mutta tämä oli sellainen johon hullaannuin ihan täysin ja maalailin kuvia yhteisestä tulevaisuudesta jne. Välillä mieskin puhui asioista joita tulevaisuudessa yhdessä tehtäisiin, jopa yhteenmuutosta joskus puhui. Vietimme paljon aikaa yhdessä luonani.
Kesällä sitten erosimme, kun mies yhtäkkiä lopetti yhteydenpidon ja katosi johonkin. Jonkun ajan hiljaiselon jälkeen alkoi taas piirittää teksiviestein, halusi kuulemma olla sinkku ja silloin tällöin nähdä minua, sitten taas halusi yrittää uudestaan suhdetta. Oli etäinen ja erilainen. Minulla oli jo suuri viha tuota miestä kohtaan, ja silti samalla olin yhä ihastunut. En ottanut takaisin, mutta välillä näin miestä lähinnä seksin merkeissä, typerä minä…
Vastikaan selvisi, että mies oli koko suhteemme ajan ollut varattu. Hän esitteli minua kavereilleen ja KAIKKI tiesivät paitsi minä. Asunto jossa vierailin ei ollutkaan hänen vaan kaverin. Oli feikkiprofiilia facebookissa ja oikea profiili piilotettu minulta, jopa etunimi oli ihan toinen! Vahingossa löysin kaiken facebookista tämän naisen profiilista. Olivat eromme aikana lähteneet yhdessä matkalle, oli yhteiskuvia ulkomailta, kaikkea mitä minä kuvittelin saavani tuon miehen kanssa. Monta vuotta olleet ja asuneet yhdessä. Kaikki mitä minulle on puhuttu on ollut pelkkää valetta. Mestarivalehtelijan elkein valehdeltu koko elämä yksityiskohtia myöten. Olin varmaan joku pelle jolle poikaporukalla naireskeltiin, hyvä vain yhteen asiaan.
Raivoissani otin naiseen yhteyttä ja kerroin kaiken, mutta koska viestit ym. olin puhelimestani poistanut ei minulla ollut kunnon todisteita kun nainen niitä pyysi. Mies on luultavasti valehdellut minusta niin hyvin (valehdella kun osaa!), että nainen ei minua usko. Mies pääsi kuin koira veräjästä puhetaidoillaan.
Olen niin täynnä vihaa ja häpeää. En voi käsittää miten joku kykenee tekemään tällaista vailla omaatuntoa. Koko ajan olin pelkkä salarakas ja seksilelu jolla ei ole mitään arvoa. Vihaan itseäni että annoin miehen pyöritellä minua näin kauan ja vihaan itseäni kun jatkoin yhteydenpitoa. Vihaan miestä ja olen katkera. Kostonhimo on valtava ja asia pyörii jatkuvasti päässä, en saa hetken rauhaa. Masentaa ja ahdistaa ja itkettää koko ajan. En kestä sitä että nämä kaksi jatkavat elämäänsä onnellisina kuin ei mitään. Ja mies jatkaa naisten metsästystä ja kusetusta, on tehnyt sitä myös ennen minua ja tulee tekemään, eikä luultavasti KOSKAAN jää kiinni. Itsetunto on romuna ja tunnen olevani idiootti ja turhake joka ei kelpaa kellekään. Miten tästä vihasta ja ahdistuksesta oikein pääsee yli?