Heippa
Ehdottomasti kannattaa lääkärinmääräämiä masennuslääkkeitä käyttää sillä masennus
vaatii yleensä lääkehoitoa ja lääkärillä on tietoa ja taitoa.
Jos tekee rahasta tiukkaa niin lääkeet kuuluu perustoimeentuloon ja käy sosiaalitoimistossa
niin saat rahat sieltä.
Olethan hakenut itsellesi kaikki sulle kuuluvat etuudet ja tuet???
Toivon että et ajattele itsetuhoajatuksia sillä silloin kyllä kannattaa hakea todellakin apua
ammattiauttajilta ja ota ehdottomasti niitä masennuslääkkeitä niin varmasti helpottaa.
Jos olisi kavereita / ystäviä niin olisi hyvä kun saisit jutella kertoa iloja ja suruja, mutta kerroit että ei ole ystäviä niin käy kaikissa tapahtumissa missä liikkuu ihmisiä niin aina
jonkun kanssa voit jutella jne.
No elämässä nyt tulee joskus mokailtua mutta niistä vaan pitää ottaa opiksi.
kivaa kevättä sulle.

Voithan sinä tehdä elämälläsi jotakin ja oikeastaan paljonkin. Kaikki ei ole mennyt, henki jäi ja se pidä, kyllä se sulta joskus lähtee kuitenkin, ihan lupaa kysymättä.
Jos sinusta tuntuu, että jotenkin selviät ilman lääkkeitä, niin älä aloita sitä kierrettä, sillä niistä on vaikeampi päästä sitten irti, kaiva paremminkin ne sisun viimeiset rippeet, sillä tuo, hyväksyt tosiasiat, meinaa minun asteikollani, että sinua tällä hetkellä suomeksi sanottuna v-taa, tehdyt mokat. Aika on siitä ihmeellinen, että sekin parantaa edes jotakin ja antaa mahdollisuuden asioiden korjaamiseen, kun niihin osaa tarttua. Raha-asioita voi neuvotella, sopia maksuhjärjestelyjä, luottotiedot palaa joskus ja solmi uusia ihmissuhteita.
Elämä kantaa.

Tuo alkuteksti oli kuin juuri tuosta omasta perustamasta tekstistä. Naiset pitävät varakkaammista miehistä, aivan kuten sielläkin mainitsin.

Mutta eihän tällä palstalla sellaista kukaan uskonut. Kaikki väittivät vain vastaan.

Toivottavasti edes sinua uskotaan.

Kiitos vastauksista. Kävin mielenterveystoimistolla keskustelemassa. Oli empatiaa ja nenäliinoja. Mukavia ja ammattitaitoisia ihmisiä, mutta ei se taida olla minun juttu. Ainoa asia mikä oikeastaan estää lähtemästä on sisarukset ja äitee. Niille nyt viimeiseksi haluaisin aiheuttaa mielipahaa. Monimutkaisia juttuja.

Kyllähän sen ymmärtää, miksi naiset tai miehet valitsee varakkaamman ja/tai kauniimman. Ainakin tulee paremmin puettuja ja nätimpiä lapsia.

Pitäisi varmaan alkaa syödä, mutta kun ei tunnu olevan syytä. Turha kai sitä syödä, jos ei viitsi tehdä mitään. Kävin ostamassa seitsemisen metriä köyttäkin K-raudasta. Voisihan sitä alkaa harjoittelemaan solmun tekemistä
🙂

Kyllä seon jotakin syötävä, ettei maha mene tyhjäksi kerta pierasulla, kuten laulussakin sanotaan.
Kuule, minä olen tällä maapallolla ihmisten riesana, justiinsa sen takia, kun aikoinaan oli niin solmuset köydet, joten teeppä niitä solmuja siihen köyteen noin 30-40cm välein.
Minua keljuttaisi todella katsella tuolta pilven reunalta alas, jos minulle olisi sitten näytetty, että näin ja näin olisi käynyt, mutta sinun piti vaan lyödä hanskat tiskiin.
Elämä ei ole herkkua, seon kitkerää, suolaista, täyttä p-kaa ja hapanta, mutta tietääpähän elävänsä.
Pohjalta ei enää pääse kuin ylöspäin ja kun suunta on selvillä, niin keinot on enää keksimättä, joten siinäpä onkin sinulle hetkeksi pohdittavaa. Sinun ei tarvitse jaksaa kuin huomiseen, aina vain huomiseen.

Itsekin tässä juuri mietin tulevaisuutta, joka näyttää niin mustalta että itkuksi pistää. Tunnen itseni niin epäonnistuneeksi ja huonoksi ihmiseksi ja vanhemmaksi kaiken tämän paskan ja ahdingon keskellä. Kun kaikki menee ja hurja velka vaan jää niin koita siinä elättää perhettä ja ottaa elämänmyönteinen asenne.
Sukulaisia ja ystäviä ei kehtaa tavata, kun on epäonnistujan leima otsassa loppuiän.

Lapsi aloittelee koulutietä ja mihinkään hankintoihin ei oikein ole varaa. Kaikesta jää viaton lapsi osattomaksi. Miten tuo kehtaa edes isäksi sanoa.
Perhe on nyt vielä pysynyt koossa vaan en tiedä kuinka kauan tätä jaksetaan.

Pitääkö täällä elää vaan elämisen vuoksi, kun olen vaan kaikille rasitteena hyödyttömänä ja toimettomana yhteiskunnan jätteenä. Vailla tietoa paremmasta. Katkerana vaan seurata vierestä kuinka muut ottavat elämästä kaiken irti. "Huono tuuri sulla, mutta koita pärjätä"

Työssä nyt vielä toistaiseksi olen, muttei siitäkään niin varmuutta ole ja hullultahan se tuntuukin, kun suurin osa palkasta menee ulosottoon. Eikä näistä töistä oikein meinaa mitään tulla, kun kaikki paska vaan pyörii päässä koko ajan.

Tulipas taas katkera vuodatus. Jääkiekon MM alkaa tänään ja se nyt vähän piristää, kuten tämä valoisa kevätkin.Aurinkoista viikonloppua vaan kaikille.

Juu. Eipä tässä itsestään miehenä voi olla ylpeä, muusta kuin siitä, että on muistanut ehkäistä mahdolliset sikiämiset. Näillä geeneillä, yhteiskuntastatuksella ja talousresursseilla jälkeläisista kasvaisi todennäköisesti samanlaisia laitapuolen eläjiä kuin itsestä. Olen tässä miettinyt vaihtoehtoja, ja täytyy sanoa, että itselikvidointi vaikuttaisi moraaliselta ja kunnialliselta vaihtoehdolta. Sehän siinä vain on, että jokaisella teolla on seurauksensa - perheelle tulee paha mieli ja lasku hautausurakoitsijalta. Kiittämätöntähän tämä tämmöinen murina taas on - elämä on ihme ja täynnä mahdollisuuksia😋

No joo, olipa hurja tarina. Elämää ei minusta kannata jatkaa toisten mieliksi. Jos et keksi mitään syytä jatkaa elämistä, niin et minusta ole velkaa kellekään. Sinä päätät sen, syötkö lääkkeitä tai syötkö ruokaa. Yhtä lailla minusta ihmisen perusoikeuksiin pitäisi kuulua oikeus päättää omasta elämästä.

Toivon toki, että löytäisit sisältäsi jotain sinulle arvokasta ja merkityksellistä, jonka vuoksi jaksaisit elää. Koteja, töitä ja naisia tulee ja menee. Niitä lemmikkejäkin tulee ja menee toki, mutta suren silti niiden vuoksi.

Elämää vaan.
otappa yhteyttä sosiaalitoimistoon! Sieltä voi ehkä, jotakin apua löytyä, kun tulot ja KAIKKI menot lasketaan. Seurakunnatkin voi avittaa edes hiukan.
Hyödynnä myös kirpparit!
Tämä on vaan elämää ja sen kanssa on jotenkin koetettava mennä eteenpäin, ihmisten tekemistä ongelmista jotenkin selviää, mutta mikä on luojasta, on hiukan vaikeampi asia.