Mitä tehdä kun koen että häpäistään kotikin, lääkkellä, taas?
Hetki sitten tuntui, että voin jo aloittaa ensiviikon solubiologian tenttiin lukemisen. Kävin kuitenkin ensin suihkussa. Siksi täällä taas. Pissasin tod. näk. erään lääkkeen takia omaan suihkuuni, lattialle. Pissa haisi oudolta. Olin ns. sekoomispisteessä. Koska tiesin kokemuksesta miltä se oli haissut ennen psyykenlääkkeitä. Muistin suihkussa sen. Koin että kotinikin häpäistään. Ja tämähän on toisen vanhempani omistusasunto josta olen kiitollinen. Kuka tämän ensinnäkin maksaa? Yritys vai asiakas? Vanhemmathan ovat jäämässä juuri eläkkeelle. Olenhan itsekin myös kaupallisen tutkinnon suorittanut. Äiti ei ainakaan. Äiti ei enää sitten maksa. Mitä sanon naapureille? Enhän ole alkoholisti. Eikä isäkään varmaan enää. Lisäksi huomasin, että joudun uudelleen opettelemaan vasen kätisyyden, joka todellakin on perinnöllistä. Olen ainakin itselleni todistanut tämän. En ole siksi vieläkään työkykyinen. Mutta tiedän olevani vasenkätinen. Minusta tämä on jo ihan sairasta. Varsinkin tämä vasenkätiyys juttu. Kokoajan kirjoittaessani tarkkailen miten aivoni toimivat. Olen todella järkyttynyt.