Kirjoitan tätä viestiä, koska kirjallinen keskustelu on minulle parasta apua.
Minulla on taustalla vakava masennus, joka on kolme kertaa ottanut minusta voiton ja johtanut minut jonkin asteiseen psykoosiin. Pelkään, että niin on käymässä nytkin. Toisaalta ajattelen, että niin kauan kuin pelkään psykoosia, kaikki on hyvin..
Tilanne on lähtenyt pahenemaan pikku hiljaa, mutta en ole päässyt lääkäriin. Systeemi kusee toisinaan pahemman kerran, mitä tulee mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsyn kanssa. Vielä pari kuukautta sitten tilanne oli suhtkoht hallinnassa, mitä nyt silloin tällöin ilmaantui ahdistuskohtauksia ja purskahdin itkuun. Nyt ahdistus on melkolailla jatkuvaa, ja itkokohtaukset toistuvat pahimmillaan parikymmentä kertaa päivässä.
Tämänkin vielä jaksaisin, kun rakkaani on rinnallani, mutta pelkään silti koko ajan, että menetän hänet. Vaikka hän jaksaakin minulle sanoa, että rakastuu minuun vain enemmän, kun näytän tunteeni. Mutta en tahdo hänenkään näkevän minua tällaisena, eikä hän näekään. Sillä tämä on totta vain, kun jään yksin. Kun olen yksin asunnossamme. Silloin havahdun kuullessani jonkinlaisia ääniä, viimeisimpänä lankapuhelimen pirinä – ei meillä ole lankapuhelinta, ei täällä voi soida lankapuhelin! -, toisinaan minusta taas tuntuu että joku katselee minua….
Millä voimilla minä jaksan odottaa lääkärin aikaa!?? 😯🗯️
Heippa,
onko Sinulla minkäänlaista mahdollisuutta päästä yksityiselle puolelle hoitoon? Sinuna sijoittaisin tähän vaikka viimeiset rahasi. En ole lääkäri, mutta oireesi kuulostavat vakavilta ja tarvitsisit niihin hyvät lääkkeet.
Älä epäröi kertoa lääkärille, miltä Sinusta tuntuu. Hienoa, että rakkaasi on yhä rinnallasi. Hän ei kuitenkaan valitettavasti voi parantaa Sinua, sillä nyt tarvitset ammattilaisen apua. Kuka tahansa lääkäri varmasti osaa ohjata Sinua eteenpäin, kunhan vain onnistut pääsemään vastaanottolle.
Tsemppiä! 🙂👍
Onko sinulla mahdollisuutta mennä päivystykseen? Sitä kautta pääsisi nopeammin hoitoon. Tiedän nimittäin itsekin, että siinä vaiheessa, kun itse alkaa huolestua, on todellakin syytä huoleen. Minä olen sen verran monta kertaa ollut siellä aallonpohjalla ja silloin tilanne on ollut aina tosi vakava. Näin ilmeisesti sinunkin kohdallasi. En osaa sanoa, mistä se voima aina lopulta tulee, mutta jostain se toipuminen aina lähtee pikkuhiljaa ja alkaa nousta kuopasta.
Minulla masentuneet ajatukset ja ahdistus jylläävät välillä tosi voimakkaasti ja pyörin tuskassa, enkä meinaa päästä siitä pois. Olen huomannut, että mikä tahansa asia, joka tuottaa mielihyvää, auttaa. Kun saa edes hetkeksi ajatukset pois omasta pahasta olosta, se auttaa. Tosin vakavasti masentuneena oikein mikään ei tuota mielihyvää. Mutta jos edes joku pieni asia löytyisi. Toivon, että löytyisi ja saisit apua pahaan oloosi.