Nelikymppinen veljeni on ollut aina jokseenkin mieleltään sairas, jo pienenä oli ensimmäisiä merkkejä tästä. Noin 20v sitten isämme kuoli tapaturmaisesti ja veljeni näki tämän, lisäksi muita läheisiä vanhoja sukulaisia on kuollut ja veljeni mieli on sairastunut lisää. Nyt viimeisen kolmen vuoden aikana työkyky on mennyt täysin, hän ei käy kotoaan käytännössä missään vaan on toisten täysin hoidettavissa. Lisäksi hän ei peseydy, huonetta ei saa siivota, kaikki pitää olla juuri kuten silloin kolme vuotta sitten kun tilanne paheni. Läheisille hän ei puhu tästä mitään, kieltää olevansa sairas ja suuttuu jos puhutaankin lääkäriin menosta. Vuorokausi rytmit on ihan sekaisin, päivät kuluu maatessa, nousee illalla ja menee nukkumaan kun muut herää töihin. Käytännössä elää omassa maailmassaan mutta kuitenkin jos joku vieras tulee käymään, osaa puhua ja esittää ihan normaalia. Tästä syystä moni varmaan luuleekin että hänen ei ole mikään.

Mitä tällaisessa tapauksessa voi tehdä, miten ihminen saadaan hoitoon jos hän ei itse sinne halua?? Joku sosiaali-ihminen on käynyt juttelemassa mutta se jäi siihen kun ei hän voi ketään pakottaa minnekään, kuka sitten voi!?

Tämä on ihan järkyttävä tilanne josta kärsii kaikki läheiset.