Huomisen liveaiheena on tämä.

Itselläni on kristillinen elämänkatsomus. Uskon Isä Jumalaan, Jeesukseen ja Neitsyt Mariaan.
Kuulun ortodoksi seurakuntaan. Noudatan kirkon tapoja ja vietän paastonaikoja jne.
Uskon iänkaikkiseen elämään eli että kun kuolen pääsen taivaaseen. Jossa kohtaan kuolleet sukulaiseni. Ihmettelen vaan, miten me tunnemme toisemme ja jos minä kuolen vaikka 96 vuotiaana ja isäni ja äitini kuolivat keski-ikäisenä, niin olenko mie taivaassa vanhempi kuin he.
Mitä iloa olisi sitten heidät enää tavata.

Minä en juuri Jumalalta rukoile enää apua vaan yleensä kiitän asioista. Koska olisi epäreilua, jos Hän minua auttaisi kun rukoilen eikä auttaisi niitä jotka eivät pyydä apua. Kyllä Hänen pitäisi ymmärtää auttaa ilman pyyntöä.

Mutta olen myös kiinnostunut luonnonuskoista, kuten shamanismista. Mutta muistakin.
En minä tee mitään kivipatsasta ja vie siihen evästä jollekin olennolle enkä rummuta, että pääsisin toiseen olotilaan. Ehkä minä kuitenkin näen luonnonuskoissakin Jumalan mutta jotenkin eri tavalla kuin ortodoksiuskossa. Sillai luonnollisella tavalla, ei tarvi kirkkoa, ei ikonia eikä tehdä ristinmerkkiä. On vaan kivi jolle istua ja ajatella, että olen nyt uskossa.

Niin tähän ketjuun saa kirjoittaa ihan minkä tahansa elämänkatsomuksensa.