Minä taas kirjoittelen kuulumisani teille.
Olen alkanut miettimään,mikä minussa on vialla ja pahasti,
en löydä elämänkumppania enkä saa sitä, mistä eniten haaveilen,
eli rakastavaa kumppania ja perhettä.
En notku baareissa,joten onko vaihtoehdot vähissä?
Minulla on ilmoitus eräällä treffisivustolla, mutta saamani vastaukset
ovat kerrassaan järkyttäviä..
Itseäni reilusti lyhyemmät, vanhemmat tai varatut miehet laittelevat useimmiten viestejä.
En tietenkään vastaa sellaisiin viesteihin.
Miehet myös ensin kysyvät kuvaa ja sen perusteella joko vastaavat tai eivät.
Näin on minulle käynyt pari kertaa. Eli kun ulkonäkö ei ole missin ja naisella on silmälasit hän ei siis kelpaa miehille?
Sillä ei ole väliä, millaisia ajatuksia naisella on tai millainen luonteeltaan.
Minullahan oli palstan välityksellä tapailusuhde loppukesästä ja syksyn aikana miehen kanssa, joka sitten pisti välit poikki, kun en tyytynyt murusiin.
Hänkin etsii palstan kautta vakavaa suhdetta yhä edelleen.
Täytän ensi vuonna jo 40 vuotta,joten en ole mikään tyttönen enää.
Olen kaksi kertaa elänyt avoliitossa, jotka menivät metsään lähinnä miesten itsekkyyden ja ilkeilyjen takia. Tietysti minussakin oli vikaa, en ole syytön osapuoli.
Olen myös pahasti koulukiusattu ja mietin usein vieläkin katkerana mikä minussa ärsytti niin paljon,että pojat jopa fyysisesti kävivät minuun käsiksi. Puhumattakaan henkisistä kolhuista, jotka vaivaavat vieläkin. En pärjää tässä elämässä.
Isäni joka on nyt manan majoilla ollut kohta 20 vuotta ei sietänyt minua silmissään.
Useimmiten hän kommunikoi minulle tiuskien ja huutaen. Veljeni kanssa en ole tekemisissä, meillä ei ole mitään puhuttavaa toisillemme.
Äidin aviomies, joka tässä taannoin valitti minusta ja keksi perättömiä juttuja, on nyt rauhoittunut, toistaiseksi. Hänet olen jättänyt omaan arvoonsa.
Tuntuu, että kaikilla miessukupuolen edustajilla on jotain minua vastaan. Tämä on tietysti kärjistetysti sanottu, mutta sellaiselta minusta tuntuu, kun en positiivisia viestejä saa osakseni. Palstan kautta tapasin toisenkin miehen, jonka kanssa olemme nyt ystäviä. Hän ei herätä minussa muunlaisia tunteita.
Olen käynyt yksin ja seurassa ihmisten parissa konserteissa, elokuvisa, teatterissa jne. mutta koskaan ei ole yksikään mies minua lähestynyt tai tullut juttelemaan.
Taitaa käydä niin, että jään yksin, ei tarvitse pelätä hylkäämistä tai pettämistä..