Miksi elämä on taas niin vaikeeta
Kesällä kaikki oli niin hyvin! Sitä edelsi vaikea syksy milloin teki mieli vain jäädä sängyn pohjalle. Nyt taas joka aamu herään sydämen tykytykseen. Ei jaksaisi nousta… Kohta pitäisi mennä kouluun. Ahdistaa niin hitosti taas. Miksi miksi miksi ☹️ Voimavarat on niin lopussa. Pienikin este tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kaverin kanssa tuli riitaa. Kouluhommat pitäisi saada tehtyä… Itkuinen ja ahdistunut olo. Ajatukset ei pysy kassassa. Tällä hetkellä sellainen olo että kuin vain saisikin nukahtaa loputtomaan uneen.
Kuin olisin itse kirjoittanut poikkeuksena vain että koulun sijasta käyn töissä. Toivoin taas kotimatkalla että autosta kumi puhkeaa jne. En haluaisi nähdä yhtään ihmistä enkä olla missään tekemisissä "ulkomaailman" kanssa. Ei mulla muuta.