Miksi aina räjähdän?

Miksi aina räjähdän?

Käyttäjä Enkuli aloittanut aikaan 02.11.2012 klo 21:09 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Enkuli kirjoittanut 02.11.2012 klo 21:09

Tein sen sitten taas. Onnistuin pitämään mieltäni vaivanneet asiat oman pääni sisällä taas kuukausia. Kaikki on lähtöisin avomieheni ja kaverini ”säätämisestä” joka päätyikin sitten meidän eroon. Asetin silloin avokin valinnan eteen, joko on minun tai tämän toisen kanssa tekemisissä, molempia ei saa. Mies valitsi minut ja päätimme vielä yrittää.

Mies ei osaa puhua. Vaikenee ennenkuin kertoo asiat miten ne on ja on jäänyt toistuvasti kiinni salailusta ja valehtelusta. Mikäli pistän hänet ns. ”selkä seinää vasten” ja tivaan asioiden oikeaa, lopulta räjähdän kun vastauksia ei kuulu. Yleisimmät vastaukset mihin tahansa ”miksi valehtelit, miksi teit niin” on ”en tiedä”. Kun räjähdän tulee sanottua paljon asioita joilla pahoitan toisen mielen ja jälkeenpäin kaduttaa raskaasti… ☹️ En haluaisi menettää läheistä ja tärkeää ihmissuhdetta, mutta en myöskään jatkuvasti valheita. Viimeisin juttu oli nyt että mies tunnusti hengailleensa tämän ”toisen” kanssa hetken aikaa kesällä… Vaikka pyhästi vannoi ettei. Lisäksi ns. läheiset ystäväni olivat puhuneet minusta hyvin pahaan sävyyn ja väittäneet tälle exälleni minun levittäneen jotain ihan sairasta huhua… Tästäkään ei voinut minulle kertoa kuin vasta kuukausien päästä. Kun olin aikani ihmetellyt useiden ystävien outoa suhtautumista minuun. Kumpikaan yksittäisenä asiana ei ole niin paha mutta olen niin totaalisen väsynyt tuohon että tajuan jonkin olevan vialla eikä kukaan kerro mikä! 😑❓ toistuvasti olen sanonut ettei totuus satuta ikinä niin paljon kuin se että asioita salaillaan ja asioista valehdellaan. On vaikea uskoa sitten ettei asiassa oikeasti ole olut mitään pahaa kun kuitenkin viitsitään valehdella. Mies sanoo aina pimittäneensä/valehdelleensa asioita koska ei halua satuttaa. Mutta aina tämä johtaa hirveisiin riitoihin ja välien katkeamiseen… on niin hölmö olo kun muut on tiennyt miten asiat on ja minä en…☹️ haluaisin ehdottomasti saada tämän ihmissuhteen kuntoon mutta miten saa toisen haluamaan rehellisyyttä ja oikeasti tajuamaan että valheet satuttaa eniten? 😯🗯️

Käyttäjä Kyppe kirjoittanut 02.11.2012 klo 22:51

Enkuli kirjoitti 2.11.2012 21:9

Tein sen sitten taas. Onnistuin pitämään mieltäni vaivanneet asiat oman pääni sisällä taas kuukausia. Kaikki on lähtöisin avomieheni ja kaverini "säätämisestä" joka päätyikin sitten meidän eroon. Asetin silloin avokin valinnan eteen, joko on minun tai tämän toisen kanssa tekemisissä, molempia ei saa. Mies valitsi minut ja päätimme vielä yrittää.

Mies ei osaa puhua. Vaikenee ennenkuin kertoo asiat miten ne on ja on jäänyt toistuvasti kiinni salailusta ja valehtelusta. Mikäli pistän hänet ns. "selkä seinää vasten" ja tivaan asioiden oikeaa, lopulta räjähdän kun vastauksia ei kuulu. Yleisimmät vastaukset mihin tahansa "miksi valehtelit, miksi teit niin" on "en tiedä". Kun räjähdän tulee sanottua paljon asioita joilla pahoitan toisen mielen ja jälkeenpäin kaduttaa raskaasti... ☹️ En haluaisi menettää läheistä ja tärkeää ihmissuhdetta, mutta en myöskään jatkuvasti valheita. Viimeisin juttu oli nyt että mies tunnusti hengailleensa tämän "toisen" kanssa hetken aikaa kesällä... Vaikka pyhästi vannoi ettei. Lisäksi ns. läheiset ystäväni olivat puhuneet minusta hyvin pahaan sävyyn ja väittäneet tälle exälleni minun levittäneen jotain ihan sairasta huhua... Tästäkään ei voinut minulle kertoa kuin vasta kuukausien päästä. Kun olin aikani ihmetellyt useiden ystävien outoa suhtautumista minuun. Kumpikaan yksittäisenä asiana ei ole niin paha mutta olen niin totaalisen väsynyt tuohon että tajuan jonkin olevan vialla eikä kukaan kerro mikä! 😑❓ toistuvasti olen sanonut ettei totuus satuta ikinä niin paljon kuin se että asioita salaillaan ja asioista valehdellaan. On vaikea uskoa sitten ettei asiassa oikeasti ole olut mitään pahaa kun kuitenkin viitsitään valehdella. Mies sanoo aina pimittäneensä/valehdelleensa asioita koska ei halua satuttaa. Mutta aina tämä johtaa hirveisiin riitoihin ja välien katkeamiseen... on niin hölmö olo kun muut on tiennyt miten asiat on ja minä en...☹️ haluaisin ehdottomasti saada tämän ihmissuhteen kuntoon mutta miten saa toisen haluamaan rehellisyyttä ja oikeasti tajuamaan että valheet satuttaa eniten? 😯🗯️

Lukemani perusteella et ole tehnyt mitään väärin etkä räjähtänyt turhaan, tuntuu että elät valheessa jonka toinen aiheuttaa. Sulla on tunteet eikä niitä saa loukata jatkuvalla valehtelulla vaikka toinen sanoisi ettei halua loukata, mutta kun se juuri loukkaa enemmän. En sano mitä sun pitäisi tehdä, mutta tunnista omat rajasi kuitenkin ja tee omat valintasi ajatellen itseäsi ja sun omaa jaksmistasi. Tsemppiä 🙂👍

Käyttäjä Enkuli kirjoittanut 11.11.2012 klo 19:24

Kiitos viestistäsi. Tuntuu jo että tulen hulluksi. En haluaisi sietää tuollaista mutta vaihtoehtona on tuon ihmissuhteen hylkääminen. Joka kerta kun sanon asioista tai räjähdän niin mua rankaistaan hiljaisuudella... Tiedän itsekin että tämä kuulostaa siltä ettei ole mitään järkeä jatkaa moista mutta kyseinen ihminen on ollut elämässäni niin pitkään tärkeimpien ihmisten joukossa etten kestäisi jos tämäkin ihmissuhde katoaisi niinkuin viime aikoina niin moni muukin. En jaksaisi enää yhdenkään ihmissuhteen hajoamista tähän väliin. Hän kuitenkin on ollut erittäin suurena tukena aina ja auttanut melkein tilanteessa kuin tilanteessa. En kuitenkaan haluaisi myöskään alistua huonostikohdeltavaksi...

Käyttäjä Kyppe kirjoittanut 15.11.2012 klo 21:08

Enkuli kirjoitti 11.11.2012 19:24

Kiitos viestistäsi. Tuntuu jo että tulen hulluksi. En haluaisi sietää tuollaista mutta vaihtoehtona on tuon ihmissuhteen hylkääminen. Joka kerta kun sanon asioista tai räjähdän niin mua rankaistaan hiljaisuudella... Tiedän itsekin että tämä kuulostaa siltä ettei ole mitään järkeä jatkaa moista mutta kyseinen ihminen on ollut elämässäni niin pitkään tärkeimpien ihmisten joukossa etten kestäisi jos tämäkin ihmissuhde katoaisi niinkuin viime aikoina niin moni muukin. En jaksaisi enää yhdenkään ihmissuhteen hajoamista tähän väliin. Hän kuitenkin on ollut erittäin suurena tukena aina ja auttanut melkein tilanteessa kuin tilanteessa. En kuitenkaan haluaisi myöskään alistua huonostikohdeltavaksi...

Hei
Se että olet jo kirjoittanut tunteistasi on hyvä 🙂 Mutta pitää muistaa omat rajat, niiden opettelemiseen menee aikaa, kirjoitat että "Tuntuu jo että tulen hulluksi" Ehkä ei tilanne ole vielä niin paha mutta pelkkä olo on varmasti pienen itsetutkiskelun paikka. Se miksi kirjoitan sulle näin on omakohtainen kokemus rajojen etsimisessä. Joskus hyvät ja huonot ovat niin ääripäitä toisistaan ettei löydä sitä kultaista keskitietä vaan kestää huonon kohtelun odottaen sitä hyvää.
Toivon että saatte juteltua asiat niin että löytyy se hyvä olo yhdessäoloon.

Ketään ei saa kohdella huonosti eikä kenenkään kuulu alistua myöskään siihen.

Tsemppiä ja voimia 🙂👍