Miksi aina kadun?

Miksi aina kadun?

Käyttäjä Nymphalis Antiopa aloittanut aikaan 11.07.2011 klo 20:08 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 11.07.2011 klo 20:08

Olen jo kauan miettinyt otsikkoa tälle ketjulle ja nyt se valkeni.
Siis miksi aina kadun asioita?
Tällä hetkellä kadun että ylipäätään menen keskustelemaan ihmisten kanssa kun aina saan takkiin kuitenkin.
Kaksi tuntia kesäillasta tuhlaan siihen että saan turpiini henkisesti. En osannut pitää päätöstäni pysyä pois sieltä missä minua ei kaivata ja kaduttaa niin sairaasti, kirjaimellisesti.
Mitä muuta voi tehdä katumukselle kuin lyödä päätä seinään kun se ei saa aikaiseksi kuin pahemman päänsäryn? … tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta viimein taisin tajuta.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 15.09.2014 klo 17:29

Kauhistus, unohdin ottaa aamulääkkeen lauantaina ja nyt on kuin jälkikäteen tullut tänään järkky olo enkä tiedä koska voisi olla odotettavissa helpotusta. Päätä särkee niin kuin halkeaisi ja oksettaa ja olo on voimaton.
Olisko kellään ihan akuutisti antaa neuvoa miten kauan tää voi kestää ym.?
Nyt on vaikea olla 😭

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 06.10.2014 klo 13:03

Katsoin illalla leffan Black Swan ja minusta se oli äärettömän ahdistavaa katsottavaa. Täällä on joskus kehuttu sitä mutta minulle jäi vain paha olo sen jälkeen.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 08.10.2014 klo 10:15

Mä olen joskus unohtanut ottaa aamulla Venlafaxinin ja seuraavana päivän on ollut ihan krapulainen olo. Aivan kamala siis. Silloin muistan taatusti ottaa lääkkeen ja olo alkaa yleensä helpottaa iltapäivällä. Ei kivaa.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 15.10.2014 klo 08:56

Mie katsoin telkusta ohjelman näistä lääkkeistä, Inhimillinen tekijä, ja alkoi pelottamaan.
Minulle on tuputtamalla tuputettu lääkkeitä jotka on nyt jääneet vakikäyttöön ja haluaisin päästä turhasta lääkkeestä eroon.
Olen jättänyt neljänä yönä nukahtamislääkkeen ottamatta ja samalla lailla nukuin ilmankin, ehkä uni olisi syvempää ollut lääkkeillä mut pää on kasassa ja nuppi pystyssä.
Samoin ilta-Diapami on jäänyt pois.
Ahdistaa kuitenkin mutta tiedän miksi. Rahatilanne on syvältä mutta se ei liity lääkkeisiin.

Voi kuinka iloinen olisinkaan jos pääsisin eroon noista iänkaikkisista ex-työhöni liittyvistä unista. Viime yönä taas soittelin paniikissa ex-työpaikalta johonkin paikkaan missä piti muka saada apua sieltä pois pääsemiseen 😭 MIKSI! Miksi en pääse noista unista eroon 😯🗯️

En ole ottanut vieläkään yhteyttä hoitsuuni erään asian vuoksi koska se tuntuu olevan paremmalla tolalla.
En myöskään osaa enää "puhua" mitään tukarilleni 😭. Ei vaan... toimi.
Toivon että sinä joka seuraat(?) tätä, luet kuulumiseni. Haluaisin niin palata entiseen.
Hoitsulleni taitaa olla pakko kuitenkin soittaa noiden lääkkeiden vuoski mutta se on niin turhauttavaa kun hän juuri on niitä tuputtanut sensijaan että olisi antanut keskusteluapua.
Syksy on kulunut flunssaa potiessa. Kolmatta viikkoa kamala köhä ja nenä vuotaa solkenaan. Olen niin kyllästynyt sairastamaan 🤕
Haravoida olen yrittänyt minkä jaksan kun sisälläkään ei jaksaisi enää maata.

Muuten on ihan ok kun on mitä odottaa ja uskon että syksy kuluu siinä tuumaillessa ja sitten on jo Joulu ja sen jälkeenhän ei miulla olekaan vapaa-ajan kulumisessa mitään probleemia 😉 kun on uusi lapsenlapsi tulossa.
Ja sitten olisi ristiäiset ja puuhaa piisaa.
Eiköhän se lopputalvi kulu siinä lapsia hoidellessa apuna.

Että tällaista...

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 11.12.2014 klo 15:54

Ompas aikaa vierähtänyt täällä käynnistäni!
Olen huomannut että tulen mahtavasti toimeen ilman tätä foorumia enkä todellakaan ole saanut vieroitusoireita siitä 😀
En tiedä onko nämä jäähyväiset tänne. En koe tarvitsevani enää mitään enkä ketään.
Yksin on niin hyvä olla kun sitä olen ollut aina.
Irti kaikesta, myös lääkkeistä.
Tämäkö on paranemista... Jos, niin tuntuu hyvältä!
Kissoilleni juttelen 🙂
Kohta on siunattu talvipäivän seisaus ja siitälähtee päivä pitenemään 🙂👍
Sen kun tietää niin heti helpottaa.
Ensin vietetään joulua rakkaitteni kesken. Sen jälkeen odotetaan koska lapsenlapsi syntyy joten talvi on pian ankea muisto vain 🙂 Perhe on siunattu asia.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 15.01.2015 klo 11:09

Tietääkö joku voiko tehdä ilmoituksen kunnianloukkauksesta kun joku haukkuu hulluksi/sairaaksi?

Käyttäjä repukka kirjoittanut 15.01.2015 klo 13:11

Huh, vai olet sellaista kokenut. Tosi ikävää. Mä en osaa sanoa, miten sellainen tehtäisiin. Siis syyte kunnianloukkauksesta. On tosi moukkamaista mennä väittämään tuollaista. Ja typerää. Sen sanoja on täysi tollo itse. Hullu on muutenkin sellainen sana, ettei sitä pitäisi kovin kevyesti heitellä. Ennen vanhaan kaikkia mielenterveyspotilaita sanottiin hulluiksi, mutta nykyään en oikein tiedä onko edes olemassa sellaisia ihmisiä kuin hulluja.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 17.01.2015 klo 20:49

Kiitos repukka kun vastasit.
Juu se oli naapuri joka itseasiassa on melkoinen suustaan muutenkin. silti en olisi halunnut kuulla moista kun tavallista asiaa yritin ensialkuun ihan hyvällä ja normaalilla äänensävyllä sanoa mut täytyy sanoa että ton jälkeen miulta paloi päreet.
Olen tullut kokemusten ja päähän potkimisten seurauksena sellaiseksi että en kuuntele tuollaista hiljaa ja niellen kaikkea paskaa.
Haluaisin kuitenkin nostaa tuon kunnianloukkaussyytteen. Katsoin netistä poliisin sivuilta niin heh 😀 hupaisaa sinänsä, siellä kerrottiin että sen voi tehdä jos joku sanoo esmes minusta sellaista mikä ei pidä paikkaansa. No, olenko siis hullu vai en jotta voin sen tehdä 😉 Jos pitää paikkansa niin en voi tehdä...

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 02.03.2015 klo 14:13

Mitä tehdä kun kaikki mihin on luottanut ja uskonut ymmärtävän tilanteeni, on osoittautunut pelkäksi omaksi ruusunpunaisiksi hattarapilviksi jotka hajoaa. Kun joku ihminen niistä harvoista osoittaa täydellisen välinpitämättömyytensä sitä kohtaan miten jaksan ja pysyn elämässä kiinni.
Kun huomaa vuosikausien jälkeen etten merkitse sen vertaa että mieleni voi pahoittaa mitä julmimmalla tavalla eikä edes asiasta keskustella. Että se mikä ihminen on vuosikymmeniä merkinnyt ja minkä vuoksi jaksanut nekin vaikeat hetket joita elämä tuo tullessaan.
Kun illuusio särkyy eikä tunnekaan enää tuttua ihmistä. Kun sekin minkä on luullut olevan yotta, ei olekaan sitä. Ehkä ei ole koskaan ollutkaan. Kun ihminen jota on rakastanut... sen rakkauden joutuu asettamaan kyseenalaiseksi.
Kun se mitä sanon saadakseni ymmärrystä, käännetäänkin minua vastaan ja kaikki sanomani onkin vain valittamista toisen käytöksestä. Itken sydämeni pohjasta.
Ei ole enää ketään kelle kertoisin, ketä kiinnostaisi.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 02.03.2015 klo 16:10

Minut on hylätty joka puolelta ja paikasta.

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 02.03.2015 klo 22:17

En minä sinua ole hylännyt. Sinä vaan olet täällä omassa ketjussasi ja minä omassani.
katselin tuossa hiukan ketjuasi ja kaipasit tietoa kunnianloukkauksesta. Ilmoitus todellakin tehdään poliisille ja käsittääkseni sen voi tehdä myös sähköisesti poliisin sivujen kautta. Sinulla pitäisi olla asialle 1-2 mielellään ulkopuolista todistajaa tapahtuneelle, että saat poliisin kiinnostumaan asiasta. Muuten vetoavat sinun käsittäneen väärin tai muuta idioottimaista. On todella vaikeaa saada poliisilta apua.
älä anna periksi ystävä, kevät tulee pikku hiljaa. Kuinka ihanat kisut jaksaa?

Käyttäjä zimba4 kirjoittanut 02.03.2015 klo 23:21

Tuttu tunne😞. Täällä ainaki joku välittää🙂.

Käyttäjä arka kirjoittanut 03.03.2015 klo 05:57

Hei!
Ei sinua ole hylätty, kirjoita tänne niin jutellaan.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 03.03.2015 klo 12:22

Kiitos dahliakukka, zimba4 ja arka kun kirjoititte.
Dahliakukka, kisut kyllä jaksaa oikein hyvin. Pitäisi tänään pestä yksi niistä mutta olen siirtänyt sitä vain kauemmas kunnes on viimein aivan pakko. Minun on ehkä luovuttava tuosta kolmannesta kissasta kun ei jaksa enää kuunnella sen pomottamista toista kissaani kohtaan. Härnää ja puree oikeasti. Silti päätös olisi vaikea koska olen ihminen joka rakastuu eläimiinsä.
Talvi on vaikeaa niidenkin kannalta kun eivät tykkää ulkoilla ja turhautuu nekin. Kirottu talvi.
Vaikka kuinka yrittäisi ajatella että ollaan jo maaliskuuta hyvää matkaa niin ei kevät tule mieleen lainkaan.
Ei minulla ole ketään todistamaan sitä haukkumista. Joten pitää vaan antaa olla. Siinä on myös sellainen kohta että kunnianloukkaus pätee vain jos se ei pidä paikkaansa mistä on loukattu. Eli olenko hullu/hoitoa vailla vai en, kas siinä pulma...

Tässä mielialaromahduksesani on kyse siitä että kun olen aina nauttinut yksinelämisessä siitä että saan määrätä ja päättää omista asioistani niin nyt minulle on kerrottu miten minun kuuluu tehdä enkä pysty sitä sulattamaan. Tunnen valtavaa katkeruutta ja suunnatonta pettymystä enkä nyt kestä niiden tunteiden kanssa.
Kertojana vieläpä läheinen jonka eteen olen tehnyt aikalailla, ja vain silkasta rakkaudesta enkä siten haluaisi näin sanoa mutta se on vaan totta.
Myös rahaa olen käyttänyt hänen(kin) hyväkseen ja nyt saan moisen ryöpyn niskaani.
Olen sitä mieltä että niin kauan kun minun ei tarvitse lainata saati pyytää lahjaksi keltään mitään, saan tehdä/ hankkia mitä itse haluan.
Olen täysjärkinen ja asioistani täysin päättämään pystyvä ihminen vaikkakin joku naapuri hulluksi kutsuukin ja syön yhä mielialalääkkeitä.
Onko ihminen muka jotenkin holhottava kun on lääkitys, entä jos ei olisi.
Nyt on epämääräinen tunne enkä tiedä tiedä haluanko enää ainakaan pitkään aikaan edes nähdä häntä mutta toisaalta, en halua olla tapaamattakaan. Koen tulleeni kohdelluksi väärin. En itse ole ikinä puuttunut kenenkään tekemisiin tai hankintoihin.

Näitä olen itkua tuhertaen käännellyt päässäni ja valvonut yöt. Äsken kaupassa tuntui että oikeasti pää hajoaa ja tuli pakokauhu. väsyttää valvtut yöt 😭

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 03.03.2015 klo 12:52

Pakkotoiminnot on palanneet minulle pitkän ajan jälkeen.
Närästyskin taitaa olla psykosomaattista koska paheni kerralla eikä lääkkeet auta.
Psyk.yksikköön en saa yhteyttä entiseen hoitsuuni.
Tämä ihana kevät jota niin odotin... 😭