Miksi aina kadun?

Miksi aina kadun?

Käyttäjä Nymphalis Antiopa aloittanut aikaan 11.07.2011 klo 20:08 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 11.07.2011 klo 20:08

Olen jo kauan miettinyt otsikkoa tälle ketjulle ja nyt se valkeni.
Siis miksi aina kadun asioita?
Tällä hetkellä kadun että ylipäätään menen keskustelemaan ihmisten kanssa kun aina saan takkiin kuitenkin.
Kaksi tuntia kesäillasta tuhlaan siihen että saan turpiini henkisesti. En osannut pitää päätöstäni pysyä pois sieltä missä minua ei kaivata ja kaduttaa niin sairaasti, kirjaimellisesti.
Mitä muuta voi tehdä katumukselle kuin lyödä päätä seinään kun se ei saa aikaiseksi kuin pahemman päänsäryn? … tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta viimein taisin tajuta.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 18.03.2013 klo 10:43

Heh, juu hauskoja nää sattumat. Jos mennään tiistaina vaikka klo 15, sopiiko? Tiistaille on luvattu ainakin tänne lauhempaa ja aurinkoista ja iltapäivään ehtii aurinko lämmittämään.

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 18.03.2013 klo 17:49

Sopii.
'Näkemisiin' silloin.
😀

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 13.04.2013 klo 20:11

Uhhhh, onkohan kukaan muu töpännyt yhtä hyvin... unenpöpperössä illalla pesin naamani ja laitoin silmänympärysvoidetta. Aamulla totesin että olin laittanut väärästä purkista ja se olikin itseruskettavaa naamavoidetta... 🤕 Terveisin pandakarhu...

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 05.05.2013 klo 10:39

Voi itku mikä olo 😝 Olen unohtanut ottaa lääkkeet viiden päivän ajan ja nyt menee tosi huonosti kun vieroitusoireet tuli. Päässä soittaa heinäsirkat ja oksettaa, olen valvonut monta yötä ja vaikka viime yönä tuli napsittua unilääkettä liikaa ei silti tullut uni. Hirvaitä painajaisia. Enkä todella muistanut että lääkkeet pitäisi ottaa. Alkaa varmaan muisti mennä lopullisesti. Vielä tänä aamuna ihmettelin mistä tämä johtuu ja sitten tajusin että siitä. Nyt odotan vaan että alkaisi tehota kun otin aamulääkkeet ja loppuisi tämä hiekan rapina pään sisällä.
Onko muille käynyt näin ja miten selviätte lääkkeitten otosta? Miulla on lisäksi dosetti mutta en muista silti 😭

Käyttäjä repukka kirjoittanut 05.05.2013 klo 21:19

Mulle on käynyt monta kertaa niin, että olen unohtanut ottaa aamulääkkeeni Efexorin. Siitä seuraa seuraavana päivänä kamalat vieroitusoireet: huimausta, oksetusta, heikkoa oloa. Silloin ei auta kuin ottaa silloin seuraavana päivänä lääke ajallaan ja sitten odotella muutama tunti, että helpottaa. Joskus vain aamulla on niin kiire lähteä liikkeelle, että lääke unohtuu.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 07.05.2013 klo 17:26

Juu, mie en vaan ensin edes tajunnut että olen unohtanut lääkkeet vaikka olo oli karmea. Sitten jostain syystä tuli mieleen. Auttaahan ne sitten aika nopeasti.
Mistä muutes tietää että kevät on tullut... ainakin meillä siitä varmasti että kun asun seudulla jossa on lähellä sikatiloja niin levittävät paskaa pelloille ja tuuli sattuu olemaan oikean suuntainen 😝
No hällä väliä, ei se kauan haise.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 07.05.2013 klo 18:26

Mulle kanssa sattunut useamman kerran että aamulääkkeet unohtunut.
Töissä ihmetellyt miten niin outo olo.Tuntuu että ymmärrys täysin hukassa.
Sitä vain säheltää. Ei näköjään kärsi jättää yhtään lääkettä väliin. Olen
näköjään koukussa lääkkeisiin.😟

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 09.05.2013 klo 16:59

Tuota on sattunut minullekin, kilpirauhaslääke on nyt annostuksella joka toinen päivä puolikas joka toinen kokonainen. Se menee herkästi sekaisin jos jää joku päivä väliin.
Aamu on jossain vaiheessa oudon tuntuinen jos jää ottamati, onneksi ei maata kaada jos vaikka sattuu näitä unohduksia. 😟

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 09.05.2013 klo 19:40

Kiitos sarrukka ja erakoksiko. On lohdullista tietää että muillekin on sattunut niin. Olen miettinyt aiheuttaako vuosikausien pöpipillerien syönti muistia heikentävästi ☹️
Haluaisin kokeilla pystynkö olemaan ilman ainakin toista niistä lääkkeistä mutta jos vieroitusoireet on noin karseat niin ei houkuta vaan täytyy olla pilleristi vaan.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 10.05.2013 klo 19:52

Itsellä alkanut kanssa muisti pätkiin. Voisikohan tosiaan johtua noista
lääkkeistä🙄. Oikein potuttaa ainainen asioiden unohtelu😟

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 23.05.2013 klo 07:16

Katsoin telkusta erästä keskusteluohjelmaa jossa oli asiantuntija haastateltavana. Hän sanoi sen mitä itse olen mieltä, nykyisin on murrosikäkin medikalisoitu. Murrosikä kuuluu elämään tunnemyrskyineen ja ennenkin siitä on selvitty elämällä se läpi.

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 28.06.2013 klo 14:42

Tänään minulla on "älä tee mitään-päivä".
Pari viimeistä päivää olen tehnyt syntymäpäiväleipomisia ja olen aivan naatti.
Itse lupasin,kukaan ei edes pyytänyt ja nautin kun sain tehdä mutta hurja helle ja uuni kuumana siinä samalla meinasi olla liikaa.
En halua että kukaan odottaa miulta mitään. Ahdistun siitä.
Samoin oli terapian kanssa joka onneksi loppui. Hoitsuni odotti minun tervehtyvän ja tunsin sen pakkona niin halusin vain erakoitua.
Kun perheeni hyväksi teen jotain niin se ei ahdista. Mutta vieraiden odotukset koen stressaavina. En halua olla kenellekään mitääm. Vihaan aikatauluja,töistä pois jäätyäni en ole halunnut tietää aikatauluista mitään. Teen milloin siltä tuntuu ja jos siltä tuntuu.
Miten joku voi vihata eläkkeellä olevia...eiköhän tässä tuövuosien aikana minäkin kahta lasta yksin kasvattaneena veroja maksaneena ole erinäiset sosiaalitulot ja lapsilisät nykyisille nuorille maksanut. Ei sitten ole pälähtänyt päähän että ei sairaseläkettä heppoisin perustein myönnetä...
Minulla olisi paljon sanottavaa joillekin vihaamilleni ihmisille. En aio kuitenkaan pilata e loppuelämääni vihaamalla aktiivisesti vaan nauran ja jatkan ihanaa kesääni nauttien vapaudesta ja lämmöstä 🌻🙂🌻

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 29.06.2013 klo 12:42

Metsämansikoiden ihana tuoksu kauppareissulla pyöräillessä. Muistuu mieleen lapsuuden kesät ja kun omien lasteni kanssa pujotimme yimoteiheinään mansikat ja sit istuimme nurmella ja söimme ne.
Ostin kaupan edestä mansikoita,nyt istun ihoa hivelevässä ja hyväilevässä kesätuulessa omalla terassilla ja nautin..mmmmmmmmmm.
Kesä on tuoksujen ja aistien huumaa 🌻🙂🌻

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 02.07.2013 klo 19:44

Saako ja uskaltaako olla onnellinen?
Miulla on syytä olla onnellinen mutta uskaltaako sitä oikein itselleen antaa lupaa olla onnellinen kun aina ennen se on tullut itkuna takaisin... nyt vaan haluaisin niin kovasti hyppiä ilosta kattoon tgai vaikka liitää lintuna taivaalle kun mietin miten onnekas olenkaan. No, tulipas sanottua, katsotaan onko huomenna itku kurkussa...
Eräs tuttavani kuoli just ja olen toisaalta iloinen kun olen fyysisesti suht terve mutta sit taas pelkään että jospa sairastun kun oikein iloitsen siitä.
Onko muilla tällaista?

Käyttäjä Nymphalis Antiopa kirjoittanut 07.07.2013 klo 07:28

No...olen sit ainoa lajissaan.
Just nyt on hirmuiset pakko-oireet kun eräs asia alkoi vaivata joten kai se onnen tunne on kielletty miulta 😭