Nymphalis Antiopa kirjoitti 26.1.2012 11:53
No on taas aikaa vierähtänyt kun tuntui turhalta kirjoittaa mitään ja niin tuntuu nytkin.
Sunnuntaina olin ääniä laskemassa ja petyin kun oma ehdokkaani ei päässyt jatkoon. Nyt on taas istuttava siellä reilun viikon päästä.
Tammikuusta on saatu voitto, pari päivää jäljellä ja alkaa koko ajan päivä pitenemään. aamukahdeksalta tänään tajusin että oli jo valoisaa, joten eiköhän tästä hengissä selvitä.
On vaan pirunmoinen pakkanen ja ulos ei viitsi mennä jos ei ole pakko. Kaunista kyllä on kun aurinko vihdoinkin paistaa. En vain osaa iloita talven kauneudesta. Se on kalseaa ja kuollutta kauneutta. Häikäisee ja saa ahdistumaan.
Totta on tuokin , NA, että turhuukisen turhuus kaikki on turhaa, monen suulla jo kirjoitettus tai sanottua. Kiitos kuulumistesi päivityksestä🙂 mun oma torvi on vähän 'ollut tötteröllä', ei oikein kykyä purkaa päätä sanoihin ja lauseisiin. Sanotaanko sitä sitten vaikka hiljaisuudeksi.
Tosin kaikenlaista muuta on ollut kuin hiljaisuutta, varsinaista 'hiljaisuutta' - ongelmien ytimeen on aika ajoin vaikea yltää kun mieli pauhaa tai olosuhteet ja tilanteet elämässä eteenpäin työntää. Tai sitten ei. Jumeja ehtii elämän aikana olla jonona kuin dominoketjun dominoita...
Valoa kohti - ahdistavaa - ajoittain - ja toisinaan - sitä itteensä: vapautumista jostain pimeästä!
Milloin mennään uusimaan 'etälenkki'? Taistelunhalua sulle tammikuun tuiskuihin, jos Luoja näkee meille Suomeen vielä tänä talvena tosituiskuja antaa! Tsemiä
🙂👍