Miksi?

Miksi?

Käyttäjä Yksin vm 1966 aloittanut aikaan 02.06.2016 klo 22:57 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Yksin vm 1966 kirjoittanut 02.06.2016 klo 22:57

Olen masentunut. tiedostan sen, mutta terapeuttini ei, hän sanoo että muilla menee huonommin ja tapaamisemme ovat loppuneet.
Olen miettinyt ja yrittänyt elää.
Olen lukenut paljon näitä kirjoituksia ja huomannut että suurin syy itsemurha ajatuksiin on yksinäisyys. Itsekin olen valmis luovutamaan. Olen yksin ja se siitä.
Miten voi elää yksin? ilman parisuhdetta, vain ystävien seurassa, jotka eivät anna minulle sitä mit tarvitsen, jonkun jonka kanssa elää. Vaadinko liikaa? Mikä vika minussa on?

Käyttäjä BirdBell kirjoittanut 03.06.2016 klo 10:05

Yksin vm 1966 kirjoitti 2.6.2016 22:57

Olen masentunut. tiedostan sen, mutta terapeuttini ei, hän sanoo että muilla menee huonommin ja tapaamisemme ovat loppuneet.
Olen miettinyt ja yrittänyt elää.
Olen lukenut paljon näitä kirjoituksia ja huomannut että suurin syy itsemurha ajatuksiin on yksinäisyys. Itsekin olen valmis luovutamaan. Olen yksin ja se siitä.
Miten voi elää yksin? ilman parisuhdetta, vain ystävien seurassa, jotka eivät anna minulle sitä mit tarvitsen, jonkun jonka kanssa elää. Vaadinko liikaa? Mikä vika minussa on?

Hei
Tässä myös ilmottautuu yksi yksinäinen. Totta että yksinäisyys lisää itsemurha ajatuksia. Se tunne kun kavereita ei ole ja että ei kelpaa kenellekkään. Älä nyt missään nimessä luovuta! Ihmettelen terapeuttisi käytöstä. Jos sinulla ei ole vielä täällä tukinetissä tukihenkilöä niin kirjoita jollekkin tukihenkilölle tilanteestasi. Älä jää yksin vaikka terapeuttisi niin haluaisikin.

Jos yhtään lohduttaa kaikissa meissä on jotain vikaa. Kukaan ei ole täydellinen.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 03.06.2016 klo 16:09

Täällä kans yksi yksinäisyydestä kärsivä. Toisaalta se on sairauden syytä, kun se pistää ahdistaan niin ettei pysty hankkimaan uusia ystäviä tai parisuhdetta... Ahdistus tavallaan lamaa välillä. Ei pysty lähteen mihinkään kotoa. On vaan kuunneltava musiikkia ja jotenkin selviydttävä päivästä toiseen. Yrittää edes jotenkin elää ja ajatella positiivisesti tulevaisuudesta.

Toisaalta hakeudun yksinäisyyteen. Se on tavallaan geeneissä tai jossain, että haluan olla yksin. Mutta toisaalta taas en halua... Mulla vaan on sellaisia kokemuksia ihmissuhteista, että en enää luota moneenkaan ihmiseen...

Yritetään tässä nyt kaikki kuitenkin rämpiä..?