Mikä vie ahdistuksen pois?
Kirjoittelin pari päivää sitten tuosta elämättömästä elämästä,
kiitos vastanneille.
Voi kun vois unohtaa menneet ja katsella luottavaisin mielin tulevaisuuteen
ja löytys jopa se oikea elämänkumppani.
Saahan sitä haaveilla..
Ahdistus jostakin, nimettömästä on alkanu nostaa päätään. Illalla alan jännittämään seuraavaa aamua, soitetaanko töihin.
Haluaísin kyl oikeasti käydä töissä, jos työpaikka olis kiinteä eikä kokopäivänen.
Mutta kun tää yhteiskunta ei suosi herkkiä ja haavottuvia, olet joko täysillä mukana tai sitten et ole. Vaihtoehtoja ei löydy.
Lääkäri määräsi kahta erilaista unilääkettä, unta parantavaa ja tilapäiseen unettomuuteen. Lisäksi syön masennukseen mielialalääkettä, annostusta nostin itse parisen viikkoa sitten.
Nähtäväksi jää, muuttuuko mikään..
Toivon mandariinille ja muille lukijoille voimia, rohkeutta ja luottamusta
🙂