mikä neuvoksi?

mikä neuvoksi?

Käyttäjä yksinäinen kulkija aloittanut aikaan 02.08.2008 klo 13:14 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä yksinäinen kulkija kirjoittanut 02.08.2008 klo 13:14

Heippa kaikille!
olen keski-ikäinen sairaanhoitaja.Olen tehnyt tätä työtä pari vuotta. Omasta mielestäni olen ok. sairaanhoitaja ja pärjään hyvin työssäni erikoissairaanhoidossa, ainakin aikaisemmin.
Nykyään pelkään mennä työhön, syön mielialalääkkeitä ja otan beetasalpaajaa ennen työhön lähtöä. Työ on sinänsä mukavaa, mutta pelkään joitakin työtovereitani. he ovat kärkkäitä sanomaan pienistäkin asioista. Haluan palautetta töstäni, mutta toivoisin sen olevan asiallista, eikä provosoivaa.
Tilanne on siinä pisteessä, että mietin vakavasti itsemurhaa, minulla on jo lääkkeet varattuna sitä varten.
Koen olevani taakkana kaikille lähimmilleni, mies juo ja uskon,että hänen alkoholisminsa on minun syytäni. Mielestäni hän ansaitsee paremman elämän jonkun muun kanssa. Ahdistaa niinkauheasti, mitä ihmettä teen, saanko apua hätääni mistään?

Käyttäjä helemi kirjoittanut 04.08.2008 klo 15:47

Toppooppas het alakuunsa!
Ensinnäkin, sinun miehesi alkoholismi ei johdu sinusta, eikä hän sinun vuoksesi juo! Hän juo itsensä takia, hän on alkoholin orja, varmaan nöyrä ja uskollinenkin. Monet juovat syyttää lähimpiään juomisestaan, mutta totuushan on, ettet sinä, sen enempää kukaan muukaan ole väkisten sitä viinaa miehen suuhun kaatanut, kyllä hän itse on varmasti sen hamunnut. Sekään tekosyy ei pidä paikkaansa, että olet jotakin tehnyt tai sanonut ja sen takia pitää ottaa ryyppy lohdutukseen tai vitutukseen...sillä alkoholisti löytää 1111 ja pari päälle, syytä juoda, mutta yksi ainoa riittää sen lopettamiseen, mutta jokaisen alkoholistin on se syy löydettävä. Siihen ei tosiaan auta, vaikka sinä tekisit mitä, niin se jatkuu niin kauan kuin hän itse haluaa.
Jotenkin minusta tuntuu, että olet niin "vereslihalla" koti-ja työasioiden kanssa, toinen ongelma ruokkii toistaan. Sinun pitää niiden työtovereiden kommenteista löytää se asia, jos siinä ei ole mitään huomauttamista, niin vitut muusta. Teet työsi ja annat "koirien haukkua", kyllä karavaani kulkee. Työyhteisössä on aina, niitä jotka "painaa toisia, osaa kaiken ja tietää kaiken, jopa tekee kaiken"..puheissaan.
Alkoholisti puolisona vie elämisestä pohjaa pois ja kaikki tuntuu toivottomalle. Voisitko ajatella vaikka väliaikaista asumuseroa puolisosta? Mietippä syitä, mitkä sen estäisi?

Käyttäjä Jatuli kirjoittanut 04.08.2008 klo 18:14

Hei! Oletko kokeillut Al-anon ryhmiä, jos miehesi juo alkoholistisesti. Se kun joku juo ei ole kenenkään syy. kokeile, eihän sinä mitään menetä jos muutaman kerran käy. Ja sen verran voin kertoa, että jonkun juominen perheessä vaikuttaa kaikkien psyykeen itsetuntoa alentavasti. Etsivä löytää apua!

Käyttäjä terälehti kirjoittanut 04.08.2008 klo 21:10

Hei
Ehkä olet liian vaativa itseäsi kohtaan. Joillakin on tapana töksäytellä asioita vaikkeivat sitä tarkoittakkaan. Anna sellaisien työtovereitesi kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jotkut eivät ole koskaan tyytyväisiä. Onko miehesi juomisen syy todella sinussa, epäilen ettei ole. Ex-avomiehelläni oli tapana etsiä syy juomiseen mistä tahansa, yleensä hän syytti minua vaikken ollut mitenkään provosoinut häntä. Jos mahdollist pyri puhumaan jonkun kanssa, oli hän sitten tuttava tai ammattilainen. Toivon sinulle voimaa jaksaa asiasi kanssa 🙂👍

Käyttäjä Oodi kirjoittanut 05.08.2008 klo 09:28

Teet tärkeää työtä, hoitajia tarvitaan. Työtovereilla on suuri vaikutus työpaikan ilmapiiriin. Et pidä heidän tavastaan sanoa asioita - hoitajan työ on sen verran vaativaa, että jos jaksaa kohdella hoidettavia myötätunnolla niin stressi näkyy jossain muualla ja se jokin muu voi olla kommunikointi muiden työntekijöiden kanssa. Kaikilla meillä on ongelmia ja me käsittelemme niitä eri tavoin. Joku purkaa paineensa lähimpiin, joku kerää kaiken sisäänsä ja ahdistuu yksinään, kunnes tuntuu ettei enää jaksa. Onko tämä pelko työhön lähtemistä kohtaan kasvanut siitä, miten reagoit näihin sanomisiin? Vai reagoitko niihin niin herkästi sen takia, että olit jo valmiiksi jollain lailla alamaissa? Itse koen, että on hyvä selvittää syy-seuraussuhteet itselle, jotta pääsee asian ytimeen - siihen, mitä voi tehdä omaksi hyväkseen.
Koet syyllisyyttä miehesi takia, ei hän juo sinun takiasi vaan itsensä, se on hänen valintansa ja sinä voit vastata vain omista valinnoistasi. Hienoa olisi, jos voisitte tukea toisianne mutta vaikuttaa vähän siltä ettet voi kääntyä hänen puoleensa avun ja tuen toivossa. Mielestäni sinä ansaitset paremman elämän, mitä tällä hetkellä elät. Auttaako tänne kirjoittaminen tai pitäisikö sinun hakeutua ammattiauttajien puoleen, se on sinun päätöksesi. Toivon että pystyt purkamaan tätä ahdistustasi ja löytämään sen syitä, joita niiden tunnistamisen jälkeen voit omilla toimillasi muuttaa ja näin vapauttaa sinussa piilevät voimavarat, jotka ovat nyt jääneet ahdistuksen ja huonommuuden tunteen jalkoihin. Se ei käy ihan äkkiä mutta toivon sinulle voimia prosessin läpikäymiseen 🙂👍

Käyttäjä koiraneito kirjoittanut 05.08.2008 klo 19:41

Tuo on miulle kans hyvin tuttu tunne. Itekin olen hoitoalalla ja oon lähihoitaja. Ja valitettavasti tällä alalla selkään puukottajia riittää, ja oikeesti kovin monet eivät edes sano suoraan vaan puhuvat sitten selän takana muista pahaa.. ☹️ se on sikäli erittäin ikävää et juuri tällä alalla miusta kaikkien pitäis yrittää tulla toistensa kanssa toimeen ja tukea toinen toistaan. Itse olen nyt yökkönä suurimmalti osalti työajastani ja meidän osastolla on sellane paha tapa et yököiille valitetaan joka asiasta..kyllä tuntui alussa et mie oo nvarmaan väärällä alalla kun mitään en tehny oikein, joka ilta ku menin töihin sain kuulla et mitä olin milloinkin tehny väärin. ☹️ joltain oli vaippa vaihtamatta ym ym.. mut kuka nyt kuivia vaippoja vaihtamaan..?? No, aikansa nuo jaksoi valittaa mut sit mie rupesin tiukasti sanomaan takas enkä yhtään ottan uniiden haukkuja vastaan..ni nyt on huomattavasti tilanne rauhoittunut tuolla! Siis onhan tuo tuommone todella rankkaa henkisesti mut siun pitää vaan päättää et et ota yhtään enää aiheetonta kritiikkiä vastaan ja sanoa napakasti takaisin!!

Ja mitä siun miehen alkoholismiin tulee ni se ei todellakaan ole siun syy..kyllä jokainen löytää syyn juomiseen mistä tahansa mut oikeesti se on sen ihmisen omaa heikkoutta jos ei pysty selvittämään omia ongelmaiaan muuta kautta kun ryyppäämällä..se ei oo sun syy ja siitä et saa ottaa mitään syitä omille niskoilles!! Meinaan nimimerkillä kokemusta on alkoholisti löytää sen syyn juomiseen vaikka siitä jos pöydällä on ylimääräinen tavara..eikä se oo siitä se syy vaan se et hänen on vaan haettava joku syy miksi hänellä on lupa juoda..ja helpoinhan se on tietty syyttää puolisoaan et ku sie teit noin ni sit miun pitää juoda..mut tosiasiassa se on sen alkoholistin omassa päässä se syy ei muissa!! Sillä ei kukaan normaalisti ratkaise ongelmiaan viinan avulla, sehän nyt ei tunnetusti tee muuta kun vaan pahentaa niitä ongelmia!

Voimia ja jaksamista siulle! 🙂🌻

Käyttäjä yksinäinen kulkija kirjoittanut 29.10.2008 klo 20:08

Kiitos teille viestiini vastanneille! Työasiat ovat helpottuneet, toisin on avioliiton laita. Mies juo kaiken vapaa-aikansa, olutpullon hän korkkaa viimeistään työstä tultuaan. Tuntuu siltä, että hän suorastaan pakenee minua, aina löytyy jotain muuta, ettei hänen tarvitse olla kotona. Viikonloput mnenevät metsällä, samoin muut vapaa-ajat. Ei mitään se on Hyvä harrastus, mutta metsästys ja alkoholi eivät kuulu yhteen, varsinkin kun hän ajaa autolla humalassa yleisillä teillä. Aamulla aamuvuoroon lähtiessä hän on melko todennäköisesti alkoholin vaikutuksen alainen. Se olutmäärä ja sen alkoholipitoisuus ei varmasti häivy yön aikana. Odotan vain milloin hän palaa ratista. En kuitenkaan haluaisi häntä käräyttää, koska tunnen silloin itseni ilmiantajaksi. Kerran hän on ratista kärähtänyt, mutta ei ota siitä oppia.
Itse olen väsynyt tähän kaikkeen, en jaksa edes etsiä apua. Mutta miksi hakea apua, jos itse on syyllinen puolison juomiseen. Seksiasiat ovat retuperällä, koska en halua mennä sänkyyn humalaisen kanssa. En tiedä todellakaan miten jatkan ja jaksan, olen kuin halvaantunut. Työssä käyn vielä, se siirtää ajatukset muualle.
Minulla on velkajärjestely päällä, ja hoidan sitä asianmukaisesti. Luottotiedot ovat menneet, miten siis saisin edes asunnon itselleni ja pojalleni? Pelkään, että mies tekee velkaa, kun hän on vihdoin saanut luottotietonsa takaisin, ja kohta talo todella joutuu pakkomyyntiin. Velkaa hänellä on jo useita tuhansia euroja, mutta ei hän niistä minulle kerro. Suurin osa velaksi otetuista rahoista menee juomiseen. Olemme vieraantuneet toisistamme totaalisesti. Tarttis tehdä jotain.😯🗯️😯🗯️

Käyttäjä angergo kirjoittanut 31.10.2008 klo 06:43

Hei, ihan oikeasti niinkuin muutkin jo ovat sanoneet, SINÄ ET OLE SYYLLINEN MIEHESI JUOMISEEN !

Al-Anonia joku suositteli, niin minäkin.

Netissä toimii myös nettiryhmä, googleta el-anon, liity sinne ryhmään nimimerkillä, sieltä saat tukea ja toisten kokemuksia alkoholistin läheisenä elämisessä.

Asuntoasioista kirjoitit, ne on vaan asioita, jos sen askeleen otat että eroat, uskon varmasti että asuntokin löytyy.

En voi sanoa sinulle että sinun pitäisi käräyttää miehesi jos epäilet että hänellä on promilleja autoillessa yli sallitun määrän, mutta miltä luulet että sinusta tuntuu jos miehesi vaikka ajaa jonkun lapsen päälle humalassa, sehän voisi olla vaikkapa sinun lapsesi tai hänen ystävänäsä.

Varmaan tuntuu että olen ilkeä, mutta kyllä ihminen on saatettava vastuuseen teoistaan. Kaikkein pahinta mitä voit alkoholistille tehdä, on hyssytellä ja peitellä hänen tekemisiään.
Kaikkein parasta mitä voit alkoholistille tehdä, on antaa hänen hoitaa omat sotkunsa, kärsiä omistä vääristä teoistaa, siivota itse omat oksennuksensa.

Kunnan sos.viranomaiset auttaa, siis muissakin asioissa kuin vain rahaa jakamalla.
Jaksamista sinulle.

Käyttäjä memmu80 kirjoittanut 01.11.2008 klo 19:57

Olen itsetkin tuossa tilanteessa ollut monesti,ajatellut lähteä lopullisesti.Yritä lukea näitä muiden juttuja,kun ja kärsivät monesta asiasta jos vaikka hiukan auttais suo itseään.Mulla ei ole ketään kenelle puhua,mut yritän olla tässä sivussa,et auttais mua ja myös toivoisin et auttais muita kans nämä asiat.Itse käytän mielialalääkkeitä,joka päivä,enkä voisi lopettakaan ottamista,koska heti tulee ikävät asiat mieleen kovempana.Toivon sinun jaksavan.Sanonta tapa kuuluu,et kyllä se aurinko paistaa risukasaankin.Pidetään yhteyttä puolin ja toisin.🙂👍🙂🌻