Minä käytän lääkettä ahdistukseen, tarvittaessa, muuten koetan vähän rentoutua ja olla ajattelematta mitään. Usein se riittää että rentoutuu.😍

Mulla auttaa toisinaan se, että kun ahdistus tulee, suostun siihen, että "nyt vain tuntuu tältä". Silloin ei stressaa seuraavaa hetkeä, koska on suostunut nykyiseen... ja kas, paha olo helpottaa, kun ei ahdista oma ahdistus. 🙂 Joskus taas tuo ajatus ei auta, vaan alkaa murehtia sitä, että miksei tämä toimikaan... Silloin vien ajatuksen seuraavalle tasolle tyyliin "nyt vain ei toiminut, ja sekin on ok". Iso osa ahdistuksestani johtuu siitä, että toivoisin todellisuuden olevan toisenlainen kuin se oikeasti on... sitten kun lopulta hampaitakin kiristellen nöyrryn siihen, että minä olen nyt tällainen ja maailma tuollainen, olo muuttuu tyynemmäksi.

Joskus mulla auttaa vähän kaivella ahdistuksen alla olevia tunteita. Joskus ne ovat vihaa, surua tai pelkoa. Niiden läpi käyminen lievittää ahdistustakin.

Jos mä vaan jaksan lähteä lenkille tai metsään kävelylle, niin se auttaa mulla. Ei vaan aina ole voimia tai mahdollisuutta lähteä. Mulla iskee ahdistus pahimmin iltaisin, ennen nukkumaanmenoa, joten en silloin voi enää lähteä ulos. Nuotion tuijottelu metsäretkillä auttaa myös tosi hyvin, mutta sitä ei voi tehdä joka päivä. Saunomista yritin, mutta ei se oikein auta, ajatukset pyörii siellä kuitenkin koko ajan. Se liikunta on hyvä, kun keskittyy vain siihen tekniikkaan, esim. keskittyy, miten juoksee mahdollisimman hyvin. Tietty jos ei jaksa/pysty lähtee lenkille, niin ei sitä sitten voi käyttää. Sitten yritän lukea jotain tai katsoo jotain sarjaa. Mä myös kirjoitan päiväkirjaa, aluksi se ei kyllä auttanut yhtään, kun tuli vaan pahempi olo, mutta nyt kun olen jatkanut sitä, niin kyllä se vähän helpottaa.

Ikävä kyllä mä hoidan mun ahdistusta syömälläkin, nyt opettelen siitä tavasta eroon. Se ei ole hyvä, yritän siitä kaikin voimin eroon, mutta edelleenkin huomaan, että se tulee mieleen ratkaisuyrityksenä, kun ahdistaa. Se ei helpota kuin sen ajan, kun syö. Varsinkin makeaa haluaa ahmia. Miksi perjantai-illat on pahimpia, onko muillakin sama?

Hei,

pahoitteluni vaikeuksistasi, joita sinulle nyt on tosiaan kasaantunut useampia. Kun aloitin aikoinaan tuon "Yleistä turinaa jne."-ketjun, olin aika pitkään kovin ahdistunut. Sen keskusteluketjun alkusivuilla puhutaankin paljon ahdistuksen hallintakeinoista ja ahdistuksesta. Minä olen sellainen, että ahdistuneena jätän usein syömättä. Kun sitten tajuan syödä (mielellään lämmintä suolaista ruokaa) oloni jo yleensä paranee jonkin verran. Kotikonsteista suihku sopii minulle. Joskus oikein ahdistuneena saatan kävellä kotona edes takaisin tai vaikka "heijata" itseä sängyssä tai sohvalla. Minulla on myös käytössä ahdistuslääkkeet, jotka yleensä auttavat ahdistukseen. Minulle suositeltiin kovasti erilaisia tietoisen läsnäolon keinoja (löytyy netistäkin), mutta en jaksanut niihin keskittyä. Juttelin kyllä jonkin verran täällä Tukinetissä Net-tuki Liven päivystäjien kanssa ja niistä chat-keskusteluista oli minulle hyötyä. Kriisipuhelinkin on, mutta sinne en ole koskaan soittanut. Monille on ollut siitä hyötyä. Onko sinulle jokin psyykkinen hoitotaho? Ja onko sinulle ahdistukseen lääkkeitä? Sellaisia varmaan kannattaisi lähteä hankkimaan, jos niitä ei ole. Tsemppiä, ei tässä valitettavasti paljon muuta voi toivotella...

Viime aikoina olen havainnut, että rentoutus-CD-levyistä on yllättävän paljon apua rauhoittumisessa. Niitä saa vaikka kirjastosta. Toinen aika hyvä apu on minusta myös sellainen liikunta, jossa ei oo aikaa omille ajatuksille, esim. sählyn pelaaminen tai jokin ohjattu ryhmäliikunta.