Niinno on niitä paljon naisiakin, jotka dominoi tai pahoinpitelee heikkomielisempiä tai muuten vaan alistuvampia miehiä. Sen myönnän, että miehillä on yleensä *fyysinen* ylivoima, mutta ei kannata olettaa, että miehillä on loputtomat henkiset voimavarat verrattuna naisiin. Molempiin sukupuoliin kuuluu kaikenlaisia.

Hei terve88! Kuulostaapa tosiaan pahalta tuo miehesi kielenkäyttö. Ymmärsinkö oikein että hän tietää sen loukkaavan sinua mutta ei välitä siitä, tai että hän peräti pyrkii tietoisesti loukkaamaan sinua? En ole tuontyyppiseen naisvihaan henkilökohtaisesti törmännyt, mutta kyllä sitä toisinaan havaitsee (lähimpänä esimerkkinä tulee eräs bändi, josta tykkäsin kovasti joskus teininä mutta nykyään lyriikat ärsyttävät niin paljon että kuunteleminen on jäänyt vähemmälle).

Tuo selityksesi, että miehesi katkeruus liittyisi joihinkin hänen aikaisempiin naissuhteisiinsa, tuntuu minusta varsin uskottavalta. Toisinaan nämä asenteet ovat myös opittuja, ja vaikka ilmapiiri on muuttumassa tasa-arvoisempaan suuntaan kestää varmaan vielä hyvän aikaa ennen kuin se näkyy kaikkien asenteissa. Ehkä juuri se tasa-arvoistumiskehitys on sellaista, mikä saa miehesi kokemaan asemansa (miehenä) uhatuksi, mitä kompensoidakseen hän vähättelee ja mitätöi naisia.

terve88 kirjoitti 27.8.2018 18:52
Hänestä se on vain fakta, että naiset ovat tyhmenpiä kuin miehet.

Ei ehkä kannata sanoa sitä miehellesi, mutta usein kun "jokin asia nyt vain on fakta" jonkun ihmisen mielestä, kyse on loppukädessä jostakin johon hän on päättänyt uskoa 🙂 Ehkä hänellä on perustelut loppu, tai hän ei jaksa argumentoida kun pelkää jäävänsä häviölle?

Hei on kyllä totta että puolin ja toisin löytyy viiden tähden kusipäitä.
Tänään sain taas kuulla kuinka tyhmä ja aivoton olen.
Jos olisin jotain, kaunis, rikas tai edes kiistattoman lahjakas jossain, en jäisi enää hetkeksikään katsomaan tätä juttua. Mutta koska olen keskinkertainen, tyhmä, ruma lehmä, en uskalla lähteä.
Minussa kytee epäluulo että mieheni yrittää henkisellä väkivallalla nujertaa minut niin etten ikinä pääse yhtenä kappaleena tästä suhteesta. Luulen että hän on jo onnistunut aika hyvin tavoitteessaan.
Jos riittäisin hänelle olisin varmasti vaikeampi kumppani. En nielisi kaikkea tai suostuisi kaikkeen.
Nyt en osaa kuin suostua kaikkeen ja upota kokoajan syvemmälle tähän tilanteeseen.
En tiedä.
Tuntuu että olen kotonamme vain tiellä ja että kaikki muut naiset ja myös miehet ovat minua lahjakkaampia tyylikkäämpiä ja parempiperseisiä.
Mieheni on kerran päissään avautunut minulle siitä että olen hänen mielestään taitava ja rakastettava. Muulloin en ole kuullut kohteliaisuuksia.
Ainoa minua järjissäni pitävä ajatus on, että jos jättäisin mieheni, ei kukaan, kukaan toinen nainen jaksaisi katsella tuollaista käytöstä. Mieheni olisi ikuisesti yksin ja joutuisi ostamaan esim. seksinsä jne.

No jos kaikki mitä sanot pitää paikkansa, niin miehesi kuulostaa aika turhakkeelta. Eikä siinä mitään, olen minäkin, mutta en hauku ketään rumaksi ja lahjattomaksi lehmäksi, tai käyttäisi jotain säälittäviä manipulointikeinoja pitääkseen onnettoman parisuhteen yllä. Miehesi vaikuttaa ylimieliseltä, lapselliselta, typerältä ja huonon itsetunnon omaavalta, jota hän koittaa piilottaa jollain machoilu -käytöksellään. Se on aika perusklisee joutua naisena narsistimiehen uhriksi. Tosin näin käy myös miehillekin, että toinen dominoi ja toinen haistaa paskaa, mitä tuulettimeen jäi jumiin. Mutta, en tunne miestäsi, enkä ala diagnosoimaan.

Itse en kyllä montaa kertaa kuuntelisi tuollaista puhetta.

Hei.
Tänään sain tukkapöllöä mieheltäni kun uhkasin lähteä kodistamme. Hän uhkasi tappaa minut. Vähän pelottaa.
Jos olisin kiinnostavampi ja kauniimpi en varmasti saisi tällaista kohtelua osakseni.
Onko äärimmäinen provosoimisen välttely sittenkin kaikkein provosoivinta mitä suhteessa voi tehdä? Mitä te jotka ette kohtaa väkivaltaa suhteessanne teette oikein. Mitä minä teen väärin. Olen aika lammas kyllä.

Hei terve88,
Olen huolissani puolestasi. Jos mukana on fyysistä väkivaltaa, suhteeseen jääminen vahingoittaa sua vaan entistä pahemmin. Ja ei, en usko että jos olisit kauniimpi tai kiinnostavampi tai enemmän mitään muuta, se vaikuttaisi asiaan. Sun ei todellakaan tarvitse (pitäisi tarvita?) muuttaa itseäsi sen takia että miellyttäisit enemmän, tai että välttyisit väkivallan uhalta.

Oletko harkinnut että ottaisit yhteyttä esim. Naisten linjaan tai vastaavaan? Sinne voi soittaa myös nimettömänä, jos et ole ihan varma mitä haluat tehdä. Väestöliiton tai mielenterveysseuran sivuilta löytyy myös hyviä linkkejä mistä voi lähteä avaamaan millaisia vaihtoehtoja sinulle on.

terve88 kirjoitti 2.10.2018 3:48

Hei.
Tänään sain tukkapöllöä mieheltäni kun uhkasin lähteä kodistamme. Hän uhkasi tappaa minut. Vähän pelottaa.
Jos olisin kiinnostavampi ja kauniimpi en varmasti saisi tällaista kohtelua osakseni.
Onko äärimmäinen provosoimisen välttely sittenkin kaikkein provosoivinta mitä suhteessa voi tehdä? Mitä te jotka ette kohtaa väkivaltaa suhteessanne teette oikein. Mitä minä teen väärin. Olen aika lammas kyllä.

Kauheeta, lähde pakoon äkkiä, äijähän voi tehdä mitä tahansa. 😯🗯️ Kyl miehesi on ihan itse vastuussa väkivaltaisuudestaan ja muusta sikailustaan ja vika on yksin hänen. Lähde nyt oikeasti äkkiä äläkä vaan uhkaile enneku oot ihan raunioina tai saat turpaasi. Jos tarviit tukea siihen et uskallat lähteä niin kyl sitä varmasti löytyy!!

Moi! Itse koen olevani tietynlainen naisvihaaja (mies) ja luulen tietäväni syyn siihen. En usko, että selitys terve88 nimimerkin miehen naisvihamieliseen asenteeseen löytyisi miehen aikaisemmista parisuhteista, itselläni selitys ainakin löytyy kauempaa, lapsuudesta. Äitini on telaketjufeministi, joka on kasvattanut minut maailmaan, jossa naisten epätasa-arvoa vastaan on taisteltava niin kauan, että naiset pääsevät reiluuden vuoksi niskan päälle. Tasa-arvokeskustelut ja feministinen ideologia on siis juurrutettu minuun jo äidinmaidossa. Tämän lisäksi äitini on aina jaksanut muistuttaa meitä lapsia siitä, että miesten käytös on huomattavasti useammin törkeätä kuin naisten. Hän on ihmisenä erittäin avulias, lempeä ja kasvatus oli hyvin vapaamielistä ja sallivaa. Omassa parisuhteessaan hän kuitenkin alisti vielä kiltimmän isäni palvelijakseen ja oman elämänsä työkaluksi. Siinä suhteessa opin pienestä pitäen mallin, joka tähtäsi naisten ylivaltaan. Uskon, että tämä on tehnyt minusta misogynistin, joka tiedostamattaan kapinoi äitini agendaa vastaan kohdistaen viattomiin naisiin sitä kaunaa, jonka tällainen kasvuympäristö oli omiaan aiheuttamaan. Olen ollut pienestä pitäen isäni poika, rakkauteni isääni kohtaa on ylitsevuotavaa. Olen lapsesta asti toiminut isäni tukena ja puolustajana. Nyt olen viimein huomannut, että asenteeni naisia kohtaan on kieroutunutta. Olen aiheuttanut toiminnallani lukemattomille naisille kärsimystä ja hakannut toistuvasti päätäni seinään kykenemättä ymmärtää naisten ajattelua ja käyttäytymistä. Nykylainsäädännön puitteissa jotkut tekoni laskettaisiin rikoksiksi. Ja ovathan ne törkeitä juttuja ollet. Tällaisesta taustasta lähtien jatkan matkaani kohti tasa-arvoista maailmaa, jossa opettelen näkemään naiset puhtaina, irrallaan äitini ällöttävästä ideologiasta. Hän jatkaa edellen hienoa työtään tasa-arvon edistäjänä, projekteja on maailman äärissä asti, siellä, missä näisten ja tyttöjen hätä on suurin. Arvostan suuresti hänen työtään. Silti hän edelleen kyykyttää isääni, rakkainta ihmistäni omien poikieni lisäksi. Tulen seisomaan isäni rinnalla aina elämän loppuun asti. Minulla on vielä kova työ oppia sisääntakennetusti, että lähes kaikki naiset ovat aivan reiluja, toisin kuin äitini, joka on piilomisandristi.

Uskon siis, että usein naisten misandria on peräisin lapsuudesta, jossa tyypillisesti isä on kohdellut äitiä kaltoin. Samoin miesten misogynia juontaa usein juurensa lapsuuteen, jossa isä on ollut äidin tossun alla.

Olennaista miehen tervehtymiselle on siis tunnistaa kauna ätiä kohtaan ja myöhemmin tunnistaa oma kauna kaikkia naisia kohtaan. Itse olen edelleen tässä prosessissa, enkä usko että koskaan paranen tästä täysin. Vaimokseni valitsin isän rakkaudessa kasvaneen naisen. Hänen lapsuudessaan äiti oli kamala, epäreilu vähän eri tavalla. Meitä yhdistää turvallinen luottamus isään äidin asemesta ja tietynlainen epäluuloisuus kaikkia naisia kohtaan. Toivon, että edes meidän lapsemme oppivat tasapainoisesti luottamaan molempiin sukupuoliin.