Mä voitin joululahja arvoista 57 e 🌻🙂🌻

Onnea kaikille!

Minä taidan vetäytyä tältä elämän näyttämöltä. Roolini on lähes esitetty. Mulla on sellainen im-mieli että se lähes pakottaa mua välillä. Monta vuotta olen kantanut tätä itsetuhoisuutta sisälläni. En tiedä kauanko jaksan enää. Olen liian herkkä. Jotkut saanu että herkkyys on lahja, mutta ei minun mielestä. Haluaisin olla kovempi ihminen.

Sitä paitsi tällaisen nuoren miehen tai miehen asema nyky-yhteiskunnassa on heikko, jos ei ole puolisoa tai ammattia.

Ylä-asteesta asti olen voinut pahoin, eikä vähiten siitä syystä että minua kiusattiin todella pahasti. Joudun koko loppu elämäni kantamaan varmaankin niitä loukkauksia mielessäni.

Tiedän että itsemurha on halveksittava teko. Olen vaan niin totaalisen murtunut. Minut on murrettu niin pahasti. Tämä elämä on piessyt minut ja antanut niin kovan selkäsaunan, etten meinaa toipua siitä.

En ymmärrä, että jos kerran olisi olemassa jokin hyvän tahtoinen jumala, niin minkä takia hän ei auta minua?

Toivottavasti kuitenkin nyt jaksaisin elää tämän joulun ja jotenkin taistella. Olen vaan täysin lopussa...☹️

Olen kamalan raskasmielinen koko ajan. Olen varmaan vakavasti masentunut. Tarvisin varmaan jonkun paremman lääkityksen. Mikäköhän mua oikeen vaivaa, kun mietin koko ajan niin raskaita asioita. Haluisin olla positiivinen ihminen, mutta kun en vain jaksais kantaa tätä masennuksen taakkaa....

On kyllä niin kertakaikkisen upeaa olla kotona lasten luona, varsinkin nyt joulun alla. Olin niin pitkään osastolla poissa perheeni luota. Kaikki on yhtäaikaa niin upeaa ja toisaalta niin vaikeaa. Elämä tuntuu nyt niin hyvältä, vaikka samaan aikaan tuntuu aivan turhalta tämä elo täällä. Sähköhoidosta jäi isot muistivaikeudet. Se tekee arjesta hankalaa, kun en kertakaikkisesti muista mitään. Itsetuhoajatukset ovat jatkuvasti läsnä.
Uskon, että joulu tulee menemään hyvin, mutta kovin paljon pidemmälle on vaikea tai liki mahdoton nähdä. Kaikki on niin vaikeaa. Töihin palaaminen helmikuussa tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta. Mitä teen elämälläni ja kuinka kauan hyvää oloa voi kestää?

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 kaikille 🙂

Minulla menee nyt paremmin, paljon paremmin. Osastoreissu ja lääkkeiden fiksaus tuli selkeästi tarpeeseen. En ole täällä käynyt, mutta nyt tulin vain toivottamaan teille kaikille oikein hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! 🌻🙂🌻

Masentaa. Pakko mennä nukkumaan... ☹️

Jee, hienoa,että joillakin menee(en jaksa luetella nimimerkkejä)paremmin taas ja kiitokset hyvän joulun ja uuden vuoden toivotuksista ja sitä samaa ja onnellisuutta ja iloa tulevaan vuoteen!Tyttönen vaan,arpajaisvoitto tuli sinulle sopivasti joululahjaksi! Minäitse89 ymmärrän sinua, kun sinulla koulukiusaustaustaa. Tyttärelläni oli myös, lisäksi tuli syöpä ja elinikäinen muu sairaus jne. Antaisin mitä vain, että hän voisi paremmin. Kiva, kun pääset/ pääsit treffeille! Vai menitkö? Pelot ovat todella se suurin este itsensä toteuttamiselle. Onneksi niistä voi vähän kerrallaan päästä yli. Minulla pienimmästä päästä ollut lapsesta asti pelkoja, jos menen esim.teatteriin tai elokuviin. Tärisen, jännitän ihan sikana, oho, meinasin kirjoittaa vahingossa, että kännitän ihan sikana, hih.Pelko on samansuuruista kuin olisin itse näyttämöllä päänäyttelijänä tai elokuvissa live-esiintyjä. Ja sitten kovat äänet, saan niistä sätkyt ellei omadta mielestä epileptisen kohtauksen. Sitten saattaa alkas oksettaa niin, että joudun poistumaan kesken näytöksen tms.Olen huomannut, että pelkoni on pikkuhiljaa laantunut, mutta ei ole mennyt kokonasn pois. Kun saan valita paikan, jossa istun( mielellään jossain, missä minua ei huomattaisi,on helpompi olla. Nuo siis pienimmästä päästä. Suurempia en tässä nyt viitsi edes mainita.Hyvää aatonaattoa kaikille teille ja halaukset!

Kiitos viestistä ja hyvää joulua myös sinulle erilainennainen!🙂

Olen tänään katsonut taaksepäin ja pohtinut kulunutta vuotta. Vuosi on ollut yksi vaikeimmista. Olen nyt tässä vaiheessa todella tyytyväinen siitä, että olen jaksanut kirjoittaa tälle palstalle lähes päivittäin toukokuusta asti. Tähän ketjuun on talletettu kaikki mielialanvaihtelut ja arjen vaikeus sairauden kanssa viimeisen puolen vuoden ajalta.

Olen aina halunnut laittaa kärsimykseni sanoiksi ja tämän masentuneiden foorumin avulla se onnistuu. Aioin yhdistää kaikki kirjoitukseni yhtenäiseksi tekstiksi ja jakaa sen lähimmäisteni kanssa, koska olen lopen kyllästynyt salailuun, kulisseihin ja häpeään. Ja sukuni sairaushistorian huomioiden, en varmasti ole ainut, joka käy näitä asioita läpi. Joku varmasti tunnistaa tekstistäni itsensä.

Hyvää joulua kaikille 🙂

September kirjoitti 23.12.2018 20:27

Olen tänään katsonut taaksepäin ja pohtinut kulunutta vuotta. Vuosi on ollut yksi vaikeimmista. Olen nyt tässä vaiheessa todella tyytyväinen siitä, että olen jaksanut kirjoittaa tälle palstalle lähes päivittäin toukokuusta asti. Tähän ketjuun on talletettu kaikki mielialanvaihtelut ja arjen vaikeus sairauden kanssa viimeisen puolen vuoden ajalta.

Olen aina halunnut laittaa kärsimykseni sanoiksi ja tämän masentuneiden foorumin avulla se onnistuu. Aioin yhdistää kaikki kirjoitukseni yhtenäiseksi tekstiksi ja jakaa sen lähimmäisteni kanssa, koska olen lopen kyllästynyt salailuun, kulisseihin ja häpeään. Ja sukuni sairaushistorian huomioiden, en varmasti ole ainut, joka käy näitä asioita läpi. Joku varmasti tunnistaa tekstistäni itsensä.

Hei!
Mulla on niin tuskainen olo ollut jo puoli vuotta, eikä mikään helpota -
Jos joku voisi vinkata live-foorumin linkin, nii oisinkiitollinen!
- vaikka: tää sivu ei auta mitään kenellekään, jos kukaan ei ooo kuulolla...

Hei ja hyvää joulua.

Hyvä se aatto olikin, ei siitä sen enempää. Perus lapsiperheen kuviot, liene ketään kiinnosta.

Vaan hirveä ahdistus iski. Itsemurha-ajatukset ja kauhea pelko, että lapset joutuvat kasvamaan aikuisiksi ilman äitiä. Ei tässä pelossa ja hädässä muuta voinut, kun vetää pään täyteen nappeja, että selviää jotenkin tästä ahdistuksesta.

Miten voikaan yhtäkkiä olla näin vaikeaa olla ja hengittää? Kaikki oli niin hyvin niin pitkän ajan jälkeen. Mikä meni pieleen? Esitinkö liikaa? Yritinkö liikaa? Mitä tapahtui? Miksi en kestänytkään? Mikä rikkoi minut?

Nyt minä rikon kaiken. Kuinka paljon on liian paljon? Haluan vajota tiedottomuuteen. Viekää minut pois.

Niin ja hyvää joulua. Absurdia.

Hei September, miten voit nyt aamulla? Pystyitkö olemaan yön kotona vai jouduitko lähtemään sairaalaan?