Tsemppiä lomalle September. 🙂🌻

En tapaa kuulemma lääkäriä tänäänkään. Mieli on yhtä maassa kuin osastolle tullessa ja kaikki on niin sekavaa. Huoneesta en meinaa ulos päästä kun mikään ei huvita eikä kiinnosta. Yritän kuitenkin jotenkin aktivoitua päivittäin että hoitajat olisi tyytyväisiä. Ja kun kaikki on niin yhdentekevää että mulle on ihan sama missä olen joten voin ihan hyvin osallistua juttuihin.

Ja iltaisin ei uni tule, ei sitten millään. Se syö naista. Täytyy kysyä siitä lääkäriltä jos tapaan hänet joku päivä. Ei mulla mitään lääkärillepääsyhinkua ole todellakaan, ihmettelen vaan kun perjantaina sanoi että tavataan alkuviikosta. Mulle on ihan sama menenkö lääkärille ollenkaa.

Mulla on edelleen itsetuhosia ajatuksia ☹️

Tyttönen vaan kirjoitti 4.12.2018 13:55

Mulla on edelleen itsetuhosia ajatuksia ☹️

Tsemppiä. 🙂🌻

Yllättäen olikin lääkärintapaaminen. Lisää lääkemuutoksia, kotiutuksesta ei ollut puhetta.

Kiitos tsempeistä ja yritän pärjätä jotenkin 🙂👍

On psykoottisia oloja taas. Tuntuu että sekoon kohta. En mene lääkäreiltä mitään armoa anelemaan. Minä vielä näytän maailmalle etten ole mikään skitsofeenikko vaan tavallinen kansalainen. En suostu luovuttamaan... prkl.

Kävin tytön luonna tänää. Sain siellä jonku pienen kohtauksen. Päätä alko särkee, vilutti ja väsytti/haukotutti. Kun lähdin, kaikki loppui. Mä en ala, jos alan oireilla siellä, vaikka mitään ei tapahtunu.

Huomen aamulla tulee perhetyö. Siivoskelen koko huomisen päivän täällä. Pyykkii pitää pestä ja jne.

En ole jaksanut vähään aikaan kirjoittaa, mutta olen kyllä mielessäni miettinyt, että mitä teille kuuluu.Ja toivoisin tietenkin,että hyvää kuuluisi.Kunpa meistä kenenkään ei tarvitsisi kärsiä sairauksistamme, vaan löydettäisi sopiva lääkitys, kuuntelevia ja ymmärtäväisiä ihmisiä tueksi ja kunpa eteneminen ei olisi välillä niin hidasta.Niille, jotka kuulevat ääniä tms.toivon todella jaksamista. Myös tyttärelläni tuollaista oiretta ja olen huolissani ja toivoisin, että hän pystyisi puhumaan siitä. Olen myös kuullut(olen päätellyt, että olen silloin herkemmässä tilassa)että edesmennyt äitini huutaa minua nimeltä joskus ulkoillessani. Mutta siihen totean mielessäni, että äiti, ei mitään hätää. Jaksamidta ja valoa ja iloakin kaikille.

Mä oon ihan sekasin, en nii ku tiiä missä oon, mitä pitää tehä, et kuka mulle puhuu yms.

Pitkästä aikaa täällä... vähän huonompi hetki menossa, näitä tulee ja menee, ei masennuksesta toivuta yhdessä yössä eikä päivässä jne... Ihan hyvin on mennyt, töissä ollut ja kaikki hyvin mutta nyt vaan lattea olo. Psykoterapiassa kerran viikossa...

Tyttönen: paljon voimia ja haet heti apua jos et jaksa!

Osastoille olijoille paljon tsemppiä, hyvä että pääsitten hoitoon 🙂🌻

Käyn täällä muutaman kerran viikossa lukemassa kuulumisia.

Mä jään osastolle, ku kerroin noista mun aikeista..

Hyvä Tyttönen että saat apua.🙂👍
Kiitos tsempeistä Cherry77!

Eilenillalla säädettiin taas lääkitystä ja saan nyt myös nukahtamislääkkeen klo 21, kun normaalisti ne saa klo 22. Nukahtaminen kestää mulla nyt niin kauan niin saan vähän pidemmän yön kun pääsen yrittämään unta jo yhdeksältä. Olen tyytyväinen ratkaisuun.

Perjantaina kuulemma taas lääkäri. Toivottavasti en joudu silloin kotiin... En vielä ole niin kunnossa että kokisin sen järkeväksi vaikka koti-ikävä toki on!

Voimia kaikille.
On tämä elämä vaan niin helvetin vaikeaa. Ja niin paljon oon tehnyt virheitä ja uskon että kaikki on.

Kun vaan nyt saisi hyvän elämän kaikki ja myös minä.

Viinan kanssa läträsin joskus ja kauheaa oli ja nyt olen sentään kohtalaisessa kunnossa, mutta voiko elämässä ikinä asiat olla liian hyvin? Epäilen kyllä.

Satsaan nyt vaan opiskeluun. Käytän sitä pelastuslauttana, kun muuten olen niin stressaantunut ja paniikissa. Joudun syömään rauhoittavia säännöllisesti etten olisi niin ahdistunut.

Tsemppiä. Yritetään elää hyvää ja täysipainoista elämää. 🙂👍

minäitse89 kirjoitti 4.12.2018 18:50

On psykoottisia oloja taas. Tuntuu että sekoon kohta. En mene lääkäreiltä mitään armoa anelemaan. Minä vielä näytän maailmalle etten ole mikään skitsofeenikko vaan tavallinen kansalainen. En suostu luovuttamaan... prkl.

Mut eihän lääkärille puhuminen nyt mistään luovuttamisesta kerro! 😐 Ei se mun mielestä ole mitään armon anelemista jos menee kertomaan oireesta. Ymmärrän hyvin sen ettet halua identifioitua skitsofreenikoksi, mutta en tajua miten lääkkeet liittyy asiaan.

Saa nähä kauanko mulla menee täällä osastolla..

minäitse89 kirjoitti 4.12.2018 12:31

Kun olen tuskissani niin mietin hyvää elämää ja kun elän hyvää elämää mietin kuolemaa. Anteeksi kaikille....☹️

Voi olla että arvaukseni osuu ihan täysin väärään, mutta tuli mieleen: onko mahdollista että asetat itsellesi tavoitteeksi elää hyvää elämää, ja sitten ponnistelet niin maan perkeleesti täyttääksesi hyvälle elämälle asettamasi kriteerit. Ja sitten kun olet täyttänyt nuo kriteerit (elät hyvää elämää, niin kuin sanot), petyt kun huomaat ettet olekaan onnellinen?

Mä olen joskus miettinyt onko mun pakonomaisessa suorittamisessani jotain tällaista.