Hei ja hyvää päivää.
En muista edes mikä päivä on. Tänään kai piti aamulla käydä labrassa, mutta enpä käynyt. Samantekevää.
Pidän nyt kahden viikon sairasloman osa-aikasairaslomasta, vaikka meneekin kamalaksi säädöksi Kelan kanssa. Olen aikaisempien hakemuksien päätöksiä odotellut jo yli kuusi viikkoa, mutta päätöksiä ja rahaa ei kuulu. Kaiken lisäksi en saa tuolla A todistuksella rahaa. Lääkäri varmastikin sen tiesi ja kirjoitti silti.
Lääkäri ei ollut yhtään tutustunut sairauskertomukseeni etukäteen. Hänellä ei ollut käsitystä lääkkeistäni eikä edes siitä, että olin kaksisuuntaisen diagnoosin saanut vuosi sitten. Jäi todella paha mieli käynnistä ja itkin koko matkan kotiin.
Olen jokseenkin helpottunut, ettei tarvitse kahteen viikkoon mennä töihin. Ei tarvitse mennä sinne esittämään mitään. Kunhan vaan tästä selviän joskus työkykyiseksi niin alan etsiä uutta työpaikkaa. Minua ei tuolla enää kaivata, se on tullut selväksi.
Haluaisin järjestää lapsille jotain halloweenia, mutta en jaksa. Muistan omasta lapsuudesta, kuinka erityisiä juhlapyhät oli ja niitä aina juhlittiinkin, mutta omille lapsille en ole pystynyt tarjoamaan kuin joulun. Se musertaa minut. Onneksi kaikki lapset ovat saaneet kutsun halloween juhliin.
Kurja ja ahdistava viikonloppu lähenee taas. Tämä elämä on niin kurjaa ja rumaa. Mies ja lapset ansaitsevat parempaa. Ehkä joku muu voisi tarjota parempaa. Olen vaan taakka heille.