Masentuneiden foorumi

Masentuneiden foorumi

Käyttäjä minäitse89 aloittanut aikaan 23.04.2018 klo 08:52 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 23.04.2018 klo 08:52

Moi!

Ajattelin nyt perustaa tänne tällaisen ryhmän, missä saa purkaa kaiken pahanolon. Saa sanoa esim. suoraan että mikä tässä elämässä on niin perseestä välillä. Toki saa sanoa positiivisiakin asioita, mutta eritoten, jos haluaa purkaa pahaa mieltä, niin kirjoita tänne. Yritetään sitten yhdessä selvittää solmut…

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 30.07.2018 klo 15:39

Moi!

Mää en jaksais enää tätä olotilaa, on ollu monta vuotta jo huono. Vaikka liikun, näen kavereita ja opiskelen. Koko ajan silti huono olo. Vaikee enää sanoa että mistä johtuu. Mutta on todella kurjaa ollut elämä viime aikoina... ☹️

Toivottavasti vointi paranee ja myös teidän....

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 30.07.2018 klo 15:40

Ajattelin vielä sitä että luojan kiitos tää elämä loppuu joskus kun en tällaista oloa jaksaisi ikuisesti.

Käyttäjä kirte5 kirjoittanut 30.07.2018 klo 16:36

Moi.

Terveisiä täältä kurssilta kaikille.

soroppi,
Olen samaa mieltä, ettei masennusta pitäisi paeta. Pitäisi miettiä mistä huono olo johtuu ja voisko käsitellä niitä asioita. Varmaan itse voi muuttaa joitakin juttuja mihin ehkä huomaamattaankin tuhlaa voimia, silmänräpäyksessä se ei varmaan käy. Terapia on oiva paikka saada apua omiin käytösmalleihin. Itsellä ainakin on paljon liikaa kiltteyttä.

Kiva kuulla tyttönen, että voit paremmin. Tsemppiä kaikille.
🙂🌻

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 30.07.2018 klo 16:43

Tuntuu etten jaksa enää. Oon aivan poikki. Hirvee olo. Tekis mieli luovuttaa.☹️

Käyttäjä September kirjoittanut 30.07.2018 klo 17:11

Enää yksi päivä osastoa jäljellä. Lasten kanssa pärjäämisestä on puhuttu kyllästymiseen asti. Sosiaalityöntekijältä sain puhelinnumeron, josta voi tiedustella perheiden kotiapupalvelua. Sairaanhoitajan kanssa puhuttiin, että olisi kuitenkin parempi, jos saisin jonkun tutun seurakseni kotiin.

Lito-kokeet otettiinkin jo tänään. Huomenna sitten lääkärin tapaamisessa katsotaan tulokset eli mikä lääkkeen pitoisuus elimistössä on 600mg annostuksella. Ei ainakaan liikaa, koska en ole vielä myrkyttänyt itseäni.

Olen tänään laskenut pillerivarastojani ja miettinyt eri vaihtoehtoja. Jotenkinhan tästä eteenpäin on selvittävä, kunnes Lito alkaa helpottaa.
Voisin pyytää lääkäriä uusimaan Opamoxini, niin sitten niitä on ainakin tarpeeksi mukavaan oloon pariksi viikoksi. Myös 25mg Keti on hyvä valinta eikä edes aiheuta riippuvuutta ja sitä löytyy pilvin pimein. Sirdaludia näyttää myös löytyvän ja pieni purkki Triptyliä, joka on määrätty hermokipuun. Triptylin kanssa ei pidä pelleillä. Bipolaarilla se saattaa laukaista manian... tosin ei varmaan tuolla määrällä, mitä minulla on. Tarvittaessa kyllä pääsee hengestään, mitä en ollutkaan aikaisemmin tajunnut. Mukava yllätys.

Kyllä. Kuulen kyllä, miltä kuulostan.

Käyttäjä kirte5 kirjoittanut 30.07.2018 klo 21:30

Hei September,

Kiva kuulla sinusta. Olisko sulla joku joka vois auttaa lasten kanssa? Tai kysy edes kotiapua. Lapset vie melkoisesti voimia, kun ei olellisess itse kunnossa.
Toi Triptyl ei kyllä taida kaksisuuntaisessa olla hyväksi, koska mulla se teki ihan tavallisessa masennuksessa vähän semmoista vauhdikkuutta. Siks koitan pärjätä ilman sitä. Toivon sulle parempaa vointia.

Käyttäjä September kirjoittanut 31.07.2018 klo 11:32

Hmmm... mielenkiintoista.

Mieliala on selvästi kohoamassa. Heräsin myös tänään jo puoli kuusi, kun ei vaan nukuttanut. Vähän levoton olo. Päässä on vähän ruuhkaa. Hmmmm... en tiedä. Onko tää nyt hyvä asia?

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 31.07.2018 klo 12:33

Moi.

Ajattelin ruveta jälleen käyttämään väärin lääkkeitä. ☹️ En vaan jaksa kun en pysty keskittymään ja harhat pomppii seinillä. Ravaan koko ajan lääkärissä ja siitä ei ole mitään apua. Oon varmaan jo menetetty tapaus... ☹️ Haluaisin joko tulla terveeksi tai sitten kuolla pois...

Käyttäjä September kirjoittanut 31.07.2018 klo 13:10

minäitse89 kirjoitti 31.7.2018 12:33

Moi.

Ajattelin ruveta jälleen käyttämään väärin lääkkeitä. ☹️ En vaan jaksa kun en pysty keskittymään ja harhat pomppii seinillä. Ravaan koko ajan lääkärissä ja siitä ei ole mitään apua. Oon varmaan jo menetetty tapaus... ☹️ Haluaisin joko tulla terveeksi tai sitten kuolla pois...

Minulla oli juurikin eilen ajatuksia lääkkeiden väärinkäyttämisestä. Ei ole mitään mieltä tässä elämässä, kun koko ajan pomppii masennuksen ja hypomanian väliä. Toivottavasti saat kuitenkin sairautesi hallintaan eikä tarvitse kehittää lääkeriippuvuutta.

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 31.07.2018 klo 14:17

Kiitos tsempistä!🙂

Käyttäjä minäitse89 kirjoittanut 31.07.2018 klo 14:24

Vielä sellainen että en enää jaksa hakea apua, olen niin monta kertaa hakenut eikä ole kertaakaan parantanut oloa, joten antaa olla pitää vaan kitua. En vaan tiedä kauanko nuppi kestää tätä kidutusta, toistaiseksi vielä jotenkin jaksan elää...

Käyttäjä September kirjoittanut 31.07.2018 klo 15:08

minäitse89,

pystyn useasti hyvin samaistumaan ajatuksiisi siitä, ettei enää jaksaisi ja haluaisi luovuttaa.

Nyt on päiväosastojakso ohi, vaikka se jäikin lyhyeksi olosuhteiden vuoksi. Hoito kuitenkin jatkuu osastolla Kotipolin muodossa ennen seuraavaa aikaa mielialahäiriöpolilla. Jos tilanne ei ala korjaantumaan, niin sitten päiväpotilasjaksoa jatketaan, kun lapset menevät takaisin kouluun.

Kerroin lääkärille lievistä hypomania-oireistani. Hän soittaa huomenna ja samalla tarkastellaan Liton annostusta ja Ketipinorin nostoa, jos tämä olotila tosiaan on hypo-oireilua. Lääkäri sanoi, että voin nostaa 100 milligramalla vaikka heti tänään. En nyt vielä sanoisi varmaksi, mutta vähän semmoinen olo, että hypin kohta seinille ja mieliala on vähän liiallisen hyvä, jos vaikka vertaa eiliseen.

Vaikka se seinille hyppiminen ei houkutakaan, niin koti kaipaisi perusteellista siivoamista... 😀

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 31.07.2018 klo 18:36

Huomenna ois terapeutti, täytyy puhua sille niistä itsemurha-ajatuksista..

Käyttäjä Delffi kirjoittanut 31.07.2018 klo 19:36

Moi kaikki!

Itelläni ei kait ole varsinaisesti todettu..mut toimintaterapeutin mielestä mulla on vissii lievä masennus tai ainaki masennuksen oireita.

Itse kyl voin rehellisesti sanoa että tähän mun alakuloiseen oloon vaikuttaa todella paljon eräs ihminen, nimittäin entinen yksilövalmentajani ja myös oma käytökseni. Tämä entinen yksilövalmentaja oli ainoa (ja ensimmäinen henkilö) jolle pystyin puhuun vaikeistakin asioista..mutta menin sitten kiintymään häneen liikaa ja asiat meni lopulta todella vaikeaksi.
Itse olen sitä mieltä että asiat olis hyvä selvittää hänen kans kunnolla ja yrittää saada kerrottua mistä käytökseni johtui.

Toivon mukaan syksyllä saisi sosiaaliohjaajan avustuksella asiat selvitettyä.. vaikka kyl vähän epäilen asiaa. Mutta tämä ikävä asia vaikuttaa todella paljon mun henkiseen hyvinvointiin/jaksamiseen.

Tiedän että olisi hyvä käydä puhumassa asiasta/asioista jonku kanssa..mut rehellisesti sanoen en uskalla mennä kasvotusten asioista puhuun, koska pelottaa se että mitä jos sitten tulenki kiintyyn siihenki henkilöön liikaa.. vaikka joo, virheistä oppii.

Mutta joo.. harmittaa kyllä että pesulan jälkeen jäin ns. tyhjän päälle. Verkosto olis pitänyt olla kesäkuun alussa, mut se peruuntui kun mulle iski joku mahatauti.

Joten nyt joutuu syksyyn asti odottaa verkostoa enkä edes tiedä ketä sinne sit tulee.
Lisäksi ihmetyttää se että tämä mun nykyinen yksilövalmentaja ei ole ollenkaa kysellyt mun kuulumisia, vaikka yks päivä ku olin viel pesulalla, nii hän väitti ett olis muka huolissaan musta.. mut eipä kyl vaikuta siltä.

Vähä tuntuu ett sen jälkeen ku tämä entinen yksilövalmentaja on töissä kertonut asioista luultavasti kaikille työkavereilleen (loppulausunnossa oli tästä ikävästä asiasta pieni maininta)..niin minusta ei enään siellä ko. työpaikalla jakseta enää välittää tai olla huolissaan.. koska minulta ei ole kysytty tästä asiasta mitää. Toisaalta..laitoin kyl palautetta tästä entisestä yksilövalmentajasta, joten en sit tiiä onko sillä ollut tähän ns. tyhjän päälle jäämisen kans jotain tekemistä. Tousaalta luulis että kun palautteeseen vaadittiin oma nimi ja sähköposti, ett siihen olis vastattu jotain. Mut jos tuo palaute on vaikuttanut tähän tyhjän päälle jäämiseen.. nii silloin kyl tuntuu työkaverit olevan työkaverinsa puolella.

Onneks sentään yks päivä uskalsin sosiaaliohjaajalle laittaa tästä asiasta viestiä ja hän tuntui ymmärtävän minuakin tässä asiassa.

Mut joo.. ens tiistaina mulla olis eeg tutkimus ja sit 6.9 olis aika neurologille. Saa nähä millainen tuo neurologin aika sit tulee oleen. Eeg ei niinkään jännitä ku se on tehty mulle ainaki kerran lapsena. Hämärä muistikuva vaan on kyl semmoinen ett siitä jäi tahmeaksi päänahka/hiukset.

Ai nii.. 1.9 olis muutto "omaan" asuntoon. Saa nähä tuleeko tuo muutto vaikuttaa miten mielialaan sitten.. toivottavasti positiivisempaan suuntaan.

Oho..tulipa pitkä viesti.

Käyttäjä September kirjoittanut 31.07.2018 klo 20:11

Delffi,

Toivottavasti saat selvitettyä harmillisen tilanteesi pian. Ihmissuhdeasiat voivat olla niin kuluttavia. Entä onko sinulla mitään lääkitystä/apua masennukseen?

Kuinka ihanaa onkaan ollut PYSTYÄ tehdä jotain! Olen siivoillut ja puuhaillut, mutta maltillisesti. Lievää hypomaniaa, lähinnä ilmennyt levottomuutena ja hyvänä olona. Saa nähdä, miten vaikuttaa uneen. Ilmankos heräsin tänään ennen kuutta ilman kelloa.